17.9.2009

Rape rapsuttajan vointi ja pohdintoja koiran elinkaaresta

Väliaikatietoja Rapsun voinnista, mikäli ketään se kiinnostaa. 10 päivää kestävä antibioottikuuri aloitettiin maanantaina ja tänään kun pattia tarkemmin tutkailin niin ei siinä enää mitään haavaa näkynyt. :( Eikä se ole kyllä kolmessa päivässä pienentynytkään, ei ainakaan mun silmissä. Ens viikolla sitten lääkäriin... Voi mamman pientä, pelottaa nyt tosissaan että se on kasvain.

Siskon kanssa puhuttiin boksereiden (hehheh, jos joku tästä väänsi kalsarivitsin) keskimääräisestä eliniästä, ja todettiin että on se vaan väärin kun 10-vuotiaasta puhutaan jo todella vanhana. Sitten jotkut tipsut tai noutajat elää 17-vuotiaiksi. Jos bokseri porskuttaa vielä 12-vuotiaana, se on lähes poikkeuksetta kuuro, sokea ja tautinen. Sisko sanoikin aika hyvin, että boksereilla vaan tulee kilometrit ennemmin täyteen, kun siinä missä noutaja ottaa elbaa ja relaa, bokseri riekkuu ympäri metsiä ja on hypersuperaktiivinen. Hämmästyttää vaan silti, koska bokseri ei ole rungoltaan kovin massiivinen (vrt. bullmastiffi tai englanninbulldoggi), joten nivelet ei ole niin suurella rasituksella eikä hengitystietkään ole yhtä ahtaat kuin esim. mopsilla. Jalostuksella saa kyllä kaikkea paskaa aikaiseksi, siitähän se vaan johtuu.... :/ Rape täytti kesäkuussa yhdeksän enkä olisi siitä valmis luopumaan vielä pitkään aikaan. Ja eihän kasvain sellaista välttämättä tarkoitakaan, toisen siskoni bokseri eli kasvaimen "kanssa" monta vuotta ja jouduttiin lopettamaan lopulta 10,5-vuotiaana.

Siskon kanssa pohdittiin myös rotuvalintaa. Miksi on pitänytkin valita rotu, jonka jälkeen mikään ei tunnu miltään. Siinä missä noutajat (itsellä ei siis ole mitään noutajia vastaan, meillä on sellainen ollutkin ja siksi sen tähän valitsinkin) tuntuu olevan melko lailla samasta puusta veistettyjä, bokserit on aina omia persooniaan, ne pystyy pärställään viestimään todella paljon ilmeiden välityksellä, samoin kuin koko muulla olemuksellaan. Bokseri on yksinkertaisesti niin hauska rotu, että ota nyt sellaisen jälkeen sitten joku mitäänsanomaton yhden ilmeen ja yhden mielentilan koira. No can do.

Olen nyt todella herkillä tämän asian kanssa. Rapsu on ensimmäinen oma koirani ja elänyt rinnallani tähänastisen elämäni suurimmat muutokset: murrosikä, pojat (kuinka monen pojan vuoksi on koiran turkkia vasten itketty, en edes halua tietää), ylioppilaaksi kirjoittaminen, armeija-aika, opiskelujen aloittaminen ja omilleen muuttaminen sekä nyt hiljalleen työelämään siirtyminen. Samanlaista myllerrystä ei tule seuraavien koirien kohdalla, voin melkein väittää niin. Ensimmäinen on aina ensimmäinen, niin myös koirissa. Pelottaa mennä eläinlääkäriin ja kuulla mahdollinen diagnoosi. Tiedän, että tässä vaiheessa ei saisi piruja maalailla seinille, mutta pelkotila vie voiton auttamatta.

Miten muut ovat käsitelleet luopumisen tuskan?

2 kommenttia:

  1. oma bokserini nukutettiin 10v ja 2kk iässä. luopuminen ei ollut helppoa vaikka päätös olikin valmiiksi mietitty. olimme sopineet (minä ja koira), että kun ei enää voi juosta pallon perään on se hetki koittanut. joku kohtaus halvaannutti toisen puolen lähes täysin, eikä virkeä vanhus enää jaksanut kävellä kuin muutamia metrejä lepäämättä.
    minulla oli jo toinen bokseri siinä rinnalla,mutta tuo ensimmäisen oman lähtö oli todella vaikea.
    nyt, muutama vuosi myöhemmin, on uusi pentu talossa ja sattuu vielä olemaan kaukaista sukua ensimmäiselle ruttunaamalle :D
    vanhuksena on nyt tuo toinen bokserini - helmikuussa täyttää 9v. vuosia lasketaan täälläkin...

    VastaaPoista
  2. Kiitos kommentistasi, anonyymi!

    Ja tiedätkö, tuo sinun ja koirasi sopimus on todella hyvä (ja miten bokserimaista, että se koskee juuri palloa) ja jää varmasti elämään minunkin mieleeni. Paitsi, että pelkään koiran menettämistä, pelkään myös etten osaa päästää ajoissa irti. Kaikkein vähiten haluan olla itsekäs ja ajatella omaa napaani sillä hetkellä, kun se koira tarvitsee minua kipeimmin ja on aina pistänyt minut etusijalle.

    Hienoa kuulla, että boksuja on edelleen menossa mukana! :) Annahan molemmille isot rapsutukset täältä suunnalta.

    VastaaPoista

- Kommentit
* Positiiviset ja negatiiviset
* Kysymykset

- Blogin kehittämiseen vinkkejä
* Luettavuus, kieli, tagit, kuvat etc.

- Postausideat
* Mistä Sinä toivoisit minun kirjoittavan?


Kiitos! :)