29.12.2009

Joulun viettoa etelä-pohojalaasittaan

Läskilorttilaiskimus Etelä-Pohjanmaan uumenista termos!

Joulu tuli ja meni, laiskuus tuli ja jäi. Menneet päivät oon kuluttanu telkun ja tietokoneen ääressä ja syönyt. Miten paljon jouluruokaa ja makeaa voi ihminen itseensä ahtaakaan? Yhtä käsittämätön asia joka vuosi. Joulua vietimme perhepiirin parissa, varsin rauhallisin merkein.

Yleensä meillä menee jouluaaton päivärytmi suhteellisen samalla kaavalla. Tämä vuosi ei pääosiltaan ollut poikkeus. Normaalisti olen aattoaamuna tehnyt Rapen kanssa vähintään tunnin kävelylenkin. Tänä vuonna se jouduttiin jättämään väliin, koska Rapen varpaassa oleva kasvain alkaa vuotamaan lumen ja pakkasen vuoksi (tossuja meillä ei ole - vielä). Touhasin siis Rapsun kanssa sisällä kaikkea, leikin, rapsutin ja hieroin. :) Riisipuuro syötiin siinä klo 9.00 aikaan ja kisasimme siitä, kuka saa mantelin. Minä sain ja palkintona meillä on iät ja ajat ollut Kismet -suklaapatukka.

Aamupalan jälkeen oli aattosauna ja töllön vahtaamista kunnes siskoni tuli lapsineen meille. Syötiin jouluruoka noin klo 13.00. Jouluruokaan meillä kuuluu mm. kinkkua, kalkkunaa, peruna -, porkkana -, maksa -ja lanttulaatikkoa, sallattia (muualla tunnetaan myös nimellä rosolli), siikaa, silliä, italiansalaattia ja muutamia muita herkkuja. Jälkkärinä on sitten perinteisesti luumukiisseliä tai jotka siitä eivät pidä (allekirjoittanut), niin mansikkakiisseliä ja päälle kermavaahtoa.

Jouluruoan jälkeen sitten siirryttiin avaamaan lahjoja. Siskon lapset ovat vähän alle 8-vuotiaat kaksoset, ja tämä oli heille ensimmäinen joulu ilman joulupukkia (siskoni paljasti heille "salaisuuden" loppusyksystä). Lisäksi tämä oli ensimmäinen joulu, kun lapset osaavat lukea joten he saivat jakaa paketit kun ymmärsivät kenelle mikäkin paketti on. Siinä sitten mallailtiin lahjojen kanssa hyvä tovi ja vietettiin aikaa, sulateltiin ruokaa. :)

Noin viiden aikaan sisko ja lapset lähtivät kotiinsa ja me lähdettiin viemään haudoille kynttilöitä. Ensin oli vuorossa Kurikan hautausmaa, jossa vein isäni haudalle kynttilän ja samoin yhden kynttilän paikalle, jossa saa muistaa muualle haudattuja. Tämä kynttilä oli viime kesänä kuolleen kummisetäni muistoksi ja siinä paikalla sanoin, että osa kynttilän valosta ja lämmöstä kuuluu myös kummitädilleni. Olin viikkoa ennemmin saanut kuulla, että alzheimeria sairastava kummitätini on siirtynyt terminaalivaiheeseen ja tieto menehtymisestä oli vain ajan kysymys (Tapaninpäivänä se tieto tulikin, tätini menehtyi joulupäivänä hiukan ennen puolta yötä). Tämän jälkeen ajoimme Ilmajoelle, johon äitini vanhemmat ja muita äitini sukulaisia on haudattu. Kummallakaan hautausmaalla oli tuskin ainuttakaan hautaa, jossa ei olisi palanut ainakin yksi kynttilä. Jouluna kaikilla on aikaa muistaa myös niitä edesmenneitä sukulaisiaan ja tuttaviaan, mikä lämmittää mieltä vaikka en ole lainkaan uskonnollinen ihminen.

Kotiin päästyä heivasin "edustusvaatteet" pois ja vaihdoin kotiasun päälle ja siirryin telkkarin ääreen. Siinä sitten loppuilta kuluikin leffoja katsoen ja suklaata mässyttäen. Ihanaakin ihanampi tunne, kun ei tarvitse tehdä mitään ja vielä ihanampi tunne on kun tekemättömyydestä ei tarvitse potea huonoa omaatuntoa. :) Kateellinen olen niille, jotka jaksavat joulun aikaan paneutua pukeutumiseen tai laittautumiseen, kun itselle pelkästään hiusten kampaaminen on sula mahdottomuus. Mahdottomuus, joka on jäänyt päälle. Kova skarppaaminen uuden vuoden aatoksi. :)

Lopuksi vielä kuva meidän joulukuusesta. Huono kuva, kiireessä otettu... Kuusen lisäksi en ottanut lainkaan kuvia tästä joulusta, ei vaan huvittanut heilua kameran kanssa. Laiskuus on vitsaus joka vaikuttaa vähän joka asiaan. :D

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

- Kommentit
* Positiiviset ja negatiiviset
* Kysymykset

- Blogin kehittämiseen vinkkejä
* Luettavuus, kieli, tagit, kuvat etc.

- Postausideat
* Mistä Sinä toivoisit minun kirjoittavan?


Kiitos! :)