29.1.2010

Pelkoa, itkua ja hämmennystä

Kello on yli puoli kaksi yöllä, ja minä valvon edelleen. Herätys on ennen seiskaa, kun lähden viemään äitiä töihin Seinäjoelle. Ei onneksi tarvi muuta tehdä ku kiskoa takki ja kengät jalkaan ja kotiin tullessa saa sit vielä mennä hetkeksi nukkumaan, jos nukuttaa. Koska sain työvuoroja jälleen, meen huomenna klo 15 töihin eli teen kaksi Seinäjoen reissua huomisen aikana. Sitten kun huomenna pääsen klo 23 töistä, ajan puoli tuntia kotiin, saankin mennä saman tien nukkumaan koska herätys on lauantaiaamuna puoli kuuden jälkeen ja seiskalta pitää olla jo töissä sorvin ääressä.

Tänään tapahtui kaikenlaista... Ensinnäkin, meiltä loppui päivällä yhtäkkiä lämpimän veden tulo. Ja kun se hetken oli ollut niin pannuhuoneessa (jossa on siis meidän kaukolämmön "keskuspaikka") rupes kuulumaan ihmeellistä ääntä. Minä täälä ihan paniikissa, että koko talo räjähtää. Äiti kun tuli töistä kotiin, soitti putkimiehen tänne katsomaan tilannetta. Yks putki oli jäätynyt mutta se saatiin korjattua, onneksi!

Toiseksi, oon puolet päivästä itkenyt Rapen vuoksi, koska se on ollut ihan ihmeellinen. Jos oon ollut esim. sängylläni istumassa, se on tullut viereen seisomaan tai istumaan ja vain tuijottanut minua. Se ei ole koko päivänä mennyt koppaansa makaamaan, vaikka koppa on sen ehdoton lempparipaikka... Itkin illalla vuolaasti sen turkkia vasten, koska hysterisoin jo, että se on kipeä ja suunnilleen jättää jäähyväisiä. Jotenkin sitä vain tajusi tänään, että joka päivä meillä on yhteistä aikaa jäljellä yksi päivä vähemmän. :( Rakastan tuota koiraa niin syvästi, etten kestä ajatusta että se olisi kipeä tai edes allapäin. Mamman rakas kultamuru. Peukut pystyyn, että huomenna olisi parempi päivä!

Kolmas juttu sattui, kun olin Rapen kans iltapissalenkillä. Käveltiin kotiin päin kun risteyksessä vasemmalta tuli auto ja kääntyi vasemmalle samaan suuntaan mihin me oltiin menossa. Mä ehdin liikkumaan ehkä pari metriä kun auto pysähtyi ja rupes peruuttamaan. Eka ajatus oli, että jos se kysyy jotain osoitetta niin mä en osaa lainkaan meidän paikkakunnan tiennimiä, apua! Sieltä sitten nuori mies huikkas moit ja mä vastasin moi niin kuin nyt tuntemattomalle vastataan (äänensävy) ja vasta sitten tunnistin miehen olevan yksi inttituttuni! Muuttui hiukan moin äänensävy. :) Vaihdettiin kuulumiset, se kehui Rapea komeaksi ja sanoi että oli pakko tulla tarkistamaan kun mä näytin niin tutulta, että oonko oikeesti se keneksi se mua luulikin. Aika hyvin noi jätkät vaan tunnistaa, vaikkei mekään olla face-to-face puhuttu noin neljään vuoteen. Tiesin kyllä, että se täällä asuu mutta en olisi uskonut, että se tuollaisen tempun tekee että autolla jo ohi ajettuaan pysäyttää ja peruuttaa kohdalle. Oltiin siis samalla linjalla armeijassa, tai mä olin sen johtajana jos tarkkoja ollaan. :)

Hauska juttu, vaikka mua nolottikin olla suoraan katulampun alla itkettyneiden kasvojeni kanssa. Mulla muuttuu kasvot ihan punavalkoläikkäisiksi jos itken yhdenkin kyyneleen ja kun tuli paruttua sitten oikein antaumuksella vain hetkeä aikaisemmin niin... Mutta ehkä miehet ei tajua tuollaisia juttuja edes katsoa, tuskin sekään mitään huomasi.



Neljäs juttu ei ole mikään tapahtuma - tavallaan. Hain H&M:n paketin. Joo, jälleen. Mutta tämä olikin viimeinen pitkään aikaan. Nyt siellä sivuilla ei ole mitään mielenkiintoista, en oikein jaksa innostua tuosta Sonia Rykielin neulemallistosta. Tosin tässä paketissa oli yksi Sonia Rykielin juttu, johon ihastuin. En odottanut saavani näin isoa rusettia. Tuohan on valtava! Jos sen saisi ihoon jotenkin kiinnitettyä, kiinnittäisin tämän tissien väliin. Kokoa on meinaan sen verran, että peittäisi heittämällä molemmat rinnat. (*vitsi-vitsi*)

Jimmy Choon lompsan heitin ostoskoriin sillä varjolla, että alennuskupongilla tämän jo valmiiksi edullisesta hinnasta lähti pari euroa pois. On todella kaunis lompakko, ajaton ja helposti käsiteltävän mallinen.


Alapuolella yksi kuva lompsan sisätiloista. Kyllähän tuonne nyt jotain saa mahtumaan.

Viimeisenä ale -puolelta bongattu laukku, jota ihailin useasti livenä Seinäjoen H&M:llä ja kun vihdoin ja viimein sen meinasin hakea ne olikin loppuneet. Paljon kauniimpi laukku livenä, kuin kuvissa ja nyt kun tuota sai oikein kunnolla hypistellä, ihastuin siihen entistä enemmän. Pitkää olkahihnaa ei saa säädettyä, mutta se on minun makuuni juuri oikean pituinen. Pitäisiköhän pian vaihtaa kamppeet johonkin toiseen laukkuun...? Hmmm... Olisiko tässä seuraaja...?

2 kommenttia:

  1. Hitsi toi kukkaro on mahtava! Olen etsiny tuollaista zipper kukkaroo kaikkialta, mutta noi varmaan on jo loppuunmyyty henkkamaukalta :/

    VastaaPoista
  2. Chloé Cupcake: Tykkään kans! Itse painin täällä kukkarodilemman kanssa. Käytössä oleva Hello Kitty -lompakko on hyvin ainutlaatuinen (ellei ainoa laatuaan, ainakin Suomessa) ja sillä on tunnearvoa, olen saanut sen lahjaksi... Mutta tuo JC lompakko on aitoa nahkaa, tilava, käytännöllinen ja komeakin. Päätä siinä nyt sitten. :)

    Ihan vinkkivitosena: kannattaa tutkailla H&M:n sivuja aika tarkkaan klo 7 aamulla, ehkä jopa hieman ennemmin. Silloin siellä on päivitetty valikoima ja noita JC for H&M -tuotteitakin tulee joka aamu valikoimiin. Siihen aikaan voi löytyä myös lompakko (ja jos ei ekana aamuna niin ehkä jonain seuraavana). ;)

    VastaaPoista

- Kommentit
* Positiiviset ja negatiiviset
* Kysymykset

- Blogin kehittämiseen vinkkejä
* Luettavuus, kieli, tagit, kuvat etc.

- Postausideat
* Mistä Sinä toivoisit minun kirjoittavan?


Kiitos! :)