16.2.2010

Sherlock Holmes

Olin maanantaina ennen töihin menoa katsomassa leffateatterissa Sherlock Holmesin. Pohdin pitkään The Wolfmanin ja tämän välillä ja päädyin lopulta tähän. Ja olihan hauska! Kaksi tuntia vierähti nopeammin kuin uskoinkaan.

Elokuvassa pidän eniten sen kuivasta, sarkastisesta huumorista, joita Holmes ja Watson toisilleen viljelevät. Huumorin lajina sarkasmi on vaikea, mutta jos sen tekee onnistuneesti, on lopputulos enemmän kuin kilo kultaa. Robert Downey Jr. sopii rooliinsa todella hyvin, mutta mielestäni vielä paremman roolin tekee Jude Law Watsonin kengissä. En ole Jude Law -fani, enkä pahemmin noteeraa hänen elokuviaan ja sanotaan nyt sekin, etten ole koskaan pitänyt hänen ulkonäöstään. Tässä elokuvassa täytyy myöntää, että Law näyttelee itseäni miellyttävällä tavalla; varmasti, ammattitaitoisesti ja turhia hötkyilemättä. Ja senkin myönnän, että tuon aikakauden vaatteet, puhetapa ja viikset tekevät hänestä jopa siedettävän näköisen. :D

Pidin Robert Downey Jr.:sta jo Ally McBealin aikaan ja pidän edelleen. Välissä oli ns. kuiva kausi hänen toikkaroidessaan päihteiden kanssa lain toisella puolella, mutta viimeistään Iron Manin rooli nosti hänet jälleen hyvien näyttelijöiden jalustalle (siis minun rakentamalle jalustalle, muut saavat olla mitä mieltä tahansa). Epäsiisti, epänormaalin tarkan huomiointikyvyn omaava ja loputtoman utelias Holmes ei vaadi tunteellisia vuodatuksia ja suurta tunteiden tulkintaa ja se sopii Downeylle. Ja sarkasmi sopii tälle herralle, sanoi kuka mitä tahansa! :)



Etukäteen minulla ei ollut juurikaan käsitystä Sherlock Holmesista, en ole lukenut kirjoja tai katsonut muita elokuvia... En ainakaan aikuisiällä. Ei ollut siis mitään alkuperäistä juonta, jota olisin voinut seurata, tai vertailukohtaa. Elokuva yllätti juonenkäänteillään ja takaumillaan, joilla selitettiin tiettyjen kohtausten etenemistä. Takaumat tehtiin kuitenkin hillitysti ja siten, ettei tällainen vähän hitaamman järjenjuoksun omaava takapajulan neiti pudonnut heti kärryiltä. :) En sanoisi elokuvaa sekavaksi, mutta ehkä siihen päin viittaavaksi.

Se, mikä yllätti eniten, oli Holmesin rähjäinen luonne. Siis jos mietitään vain elokuvan herraa ilman roolin esittäjää. En siis puhu Downeysta vaan puhtaasti Holmesista. Vaikka en ole elokuvia katsonut tai kirjoja lukenut, oli minulla siitä yksi ennakkokäsitys ja se oli Holmesin nuhteeton ja kurinalainen olemus. En tiedä, onko se sellainen entisissä elokuvissa vai olenko nyhjäissyt mielikuvani aivan tyhjästä. Oli kuitenkin pienoinen yllätys, kun tässä elokuvassa Holmes osallistui järjestettyyn nyrkkeilyyn / tappeluun lyödäkseen vetoa ja saadakseen voittoa. En silti pistä pahakseni, varsinkaan kun katsoo Downeyn treenattua yläkroppaa. Vai mitä sanotte? ;)


Mark Strong onnistui myös hienosti leffan pahiksena mustaa magiaa harjoittavana Lordi Blackwoodina. Sopivan sliipattu olemus ja aikakauteen sopiva, hiukan lipevä, puhetyyli. Ajallisesti Strong ei paljoa valkokangasta kuluta, mutta se oli ehdottomasti vain hyvä asia. Sitten kun hän ruudussa näkyi, tiesi kohta tapahtuvan jotain actionia.

Rachel McAdamsista en sen sijaan pitänyt. En inhonnut, mutta en pitänytkään. Hän sopi kyllä rooliinsa, mutta ei tuonut siihen mitään omaa, joka olisi roolin sitonut nimenomaan häneen. Tällä hetkellä mielessäni on, että Downey tai Law olisivat vaikeat korvata vaikkapa mahdollisessa jatko-osassa, mutta McAdams voisi ihan hyvin vaihtua. Kaunis neito ja that's it.

Plussaa elokuvalle siitä, ettei se ollut mikään tavanomainen toimintapläjäys, jonka aikana mies saa naisen, he rakastuvat siinä pahiksien tappamisen lomassa ja elävät onnellisina elämänsä loppuun saakka. Elokuvassa mies kyllä saa naisen, mutta kyseinen mies ei ole Sherlock. :) Plussaa myös nopeista juonenkäänteistä, mihinkään kohtaukseen ei jääty ylimääräisiä vatvomaan, joten elokuva kulki jouhevasti kohtauksesta toiseen.

Miinusta tietyissä kohtauksissa olevasta valotuksesta, joka näytti omiin silmiin aivan liian pimeältä. Miinusta myös tietyistä kuvakulmista joissakin kohtauksissa. Muutamat kohtaukset olisi voitu kuvata paremmastakin kohtaa, mutta asia tuli toki selväksi näilläkin eväillä. Kaiken kaikkiaan varsin mukava ja viihdyttävä leffa, jota suosittelen toimintaleffojen ystäville. Silmäniloa riittää, niin naisille kuin miehillekin.

2 kommenttia:

  1. Minä tykkäsin kanssa tosta leffasta. Varsin hyvää ajanvietettä.

    VastaaPoista
  2. Minttu: Nimenomaan, ajanvietettä. Ei mikään maan mahtavin spektaakkeli, mutta tosi viihdyttävä. En tiedä vielä, tekeekö tätä mieli ostaa DVD:nä. Jää nähtäväksi. :)

    VastaaPoista

- Kommentit
* Positiiviset ja negatiiviset
* Kysymykset

- Blogin kehittämiseen vinkkejä
* Luettavuus, kieli, tagit, kuvat etc.

- Postausideat
* Mistä Sinä toivoisit minun kirjoittavan?


Kiitos! :)