10.5.2010

- Oh gosh, what a night! - What night?

Huh, jos nyt olis tarpeeksi kunnossa postatakseen... Lauantaina lähdin extempore hyvän ystäväni ja sen pikkuveljen kanssa baarittelemaan. Hauskaa oli ja hyvä meininki koko illan. Ainut vaan, että sunnuntaina kun aamulla heräsin niin mulla ei ollut hajuakaan missä olen ja miten sinne oon päätynyt.

No, onni onnettomuudessa oli se, että olin kaverin luona (missä piti siis alunperinkin yö olla). Muistan hämärästi sen, kun ollaan menty taksiin (kysyin kuljettajalta Visa Electronista maksuvälineenä), mutta baarista lähtöä (loppuajan tekemiset + takin ottaminen narikasta) en muista enkä myöskään sitä kun ollaan kaverin luo menty. En muista pesseeni meikkejä pois, en muista vaihtaneeni toisia rintsikoita, enkä laittaneeni yöpaitaa päälle. Enkä todellakaan muista, miten oon yöpaidan kaivanut laukun pohjalta kaikkea mylläämättä, tai sitä että olen laukkuni kantanut eteisestä huoneeseen, jossa nukuin. Tämä on todella spooky olotila! En juonut mitenkään erityisen paljoa.. Humalassa olin, kyllä, mutta samanlaisia lärvejä on vedetty ennenkin eikä mitään muistiongelmia.

Kerran ennemmin olen muistin menettänyt baari-illan päätteeksi mutta tästä on viisi vuotta aikaa. En tajua, mistä tuollainen oikein johtuu...? Onkohan asiaa koskaan edes tutkittu? Itsellä on sellainen olo nyt, että mun on täytynyt tehdä jotain todella pahaa, kun en muista mutta kaverien mukaan olin ihan normaalisti. Kuulemma etsittiin mun puhelintakin yöllä niiden luona, kun se oli hukassa. Ahaa, ai etsittiin vai...? Just. Onko muilla ollut muistinmenetyksiä, kun alkoholilla on ollut osuutta asiaan?

Sunnuntaina lähdin sitten ajelemaan enemmän tai vähemmän väsyneenä kotiin viettämään äitienpäivää. Molemmat siskoni ja toisen siskon lapset olivat meillä syömässä. Juuri ja juuri sain ruoan syötyä darraltani ja kun menin ruoan päätteeksi hetkeksi köllöttämään niin enköhän nukahtanut. Havahduin siihen kun siskot lähti... Menin illalla vielä uudestaan nukkumaan, kun yövuoro odotti töissä tekijäänsä. Nukuin pari tuntia syvää unta ja kerrankin yövuoro meni varsin kivuttomasti. Aamulla jäin työpaikalle nukkumaan muutamaksi tunniksi, kun piti Seinäjoen poliisilaitokselta hakea äitin uus passi ja käydä pankissa vaihtamassa sille rahaa euroista Unkarin korintteihin. Mamma lähtee torstaina pidennetylle viikonlopulle Unkariin siskonsa kanssa ja me jäädään Mantan kanssa talovahdeiksi. :)

Loppuun vielä kuva, jonka löysin netistä. Komein kuva pandakarhusta koskaan! Miten yksi ilme voikin puhuttaa noin paljon...? :)

Kuva

2 kommenttia:

  1. Miten mulle ei koskaan käy niin ? Vaikka olisin miten humalassa niin aina muistan kaiken ja häpeän silmät päästäni. :-D Muistinmenetyksessä on se hyvä puoli, että jos ei keltään kysy mitä on tehnyt niin ei oo mitään hävettävää. Haluisin ees kerran kokeilla tätä !

    VastaaPoista
  2. juulia: Hui, ei kannata toivoa, voi vaikka toteutua. ;) Mäkin yleensä muistan ihan kaiken, enkä tiedä mitä nyt sattui eri tavalla, että muisti meni... Mulla on sellainen olo, että oon varmasti tehnyt jotain todella hävettävää, kun en itse muista. Häpeän siis, vaikken muista mitä pitäis hävetä ja kavereiden mukaan ei oikeasti ole mitään hävettävää. Tää on niin outoa!

    VastaaPoista

- Kommentit
* Positiiviset ja negatiiviset
* Kysymykset

- Blogin kehittämiseen vinkkejä
* Luettavuus, kieli, tagit, kuvat etc.

- Postausideat
* Mistä Sinä toivoisit minun kirjoittavan?


Kiitos! :)