1.10.2010

Unelmia ja toimistohommia

Hola! Cómo esta?

Piiiitkästä aikaa jälleen maisemissa! Miten kauan aikaa onkaan kulunut, melkein kuukausi. Ziisus! On tapahtunut aika paljon sen jälkeen kun viimeksi kirjoitin... Tauko ei ollut suunniteltu, mutta tuli tarpeeseen. Tässä on käyty henkisesti, jälleen, siellä aallonharjalla kuin ihan pohjamudissakin.

Työstressi oli kova jokunen aika sitten ja kamelinselkä katkesi alkukuusta kun kauan odottamani lomaviikko meinasi palaa puihin. Itkin töissä sitä, että meiltä työntekijöiltä on nyt viety jo vapaa-aika, unirytmi, ja näköjään lomatkin. Kohta varmaan viedään ihmisen normaali levontarve ja me istua kökötämme tiskin takana kolme vuorokautta putkeen. Onneksi tilanne ei äitynyt noin pahaksi vaan sain pitää lomani ja ladata akkuja. Viikko menikin sutjakkaasti uuden tulokkaan, REBEKAN, kanssa. Ja menee sutjakkaasti edelleen, rakastan tuota pentua jo enemmän kuin mitään muuta!

Hmmm... Mitäs muuta tässä on ehtinyt tapahtumaan.. No, aloitin kaksi harrastusta; kuntopiirin ja espanjan kielen kurssin. Molemmissa olen käynyt intoa puhkuen: ihanaa kun on jotain muutakin tekemistä kuin työt ja kotona kykkiminen! Tatuointi nyt on ollut ihossa jo sen kuukauden päivät ja siitäkin olen todella ylpeä. Katsokaa itse:



Rebekasta seuraavaksi yksi otos. Trust me, tulette näkemään tästä likasta kuvia tulevaisuudessa todella paljon! :)



Jotain ostoksiakin on tullut tehtyä... En ole pysynyt kärryillä, mitä kaikkea on tullut osteltua tämän tauon aikana. Kosmetiikkaa aikas paljon ja Rebekalle joitain tarpeellisia asioita. Varmasti kaikkein paras ostos koko vuoden aikana on ollut Viledan "suikalemoppi" ja sanko. Meillä ei meinaan ole näin puhdasta ollut koskaan; lattiat pestään vähintään kerran päivässä (välillä kaksi tai kolmekin) kun pissaa ja sotkua nyt vaan tulee, vaikka kuinka ravaisi pennun kanssa ulkona. Muuten Rebekka on kiltti tapaus pieniä luonnollisia riiviökohtauksia lukuun ottamatta. Syö paremmin kuin yksikään pentu koskaan (toivottavasti asian laita myös pysyy niin) ja kulkee hihnassa kuin enkeli. Jotain koulutusjuttuja ollaan jo tehty ja Rebekka osaa istua käskystä ja ihan mielettömän hyvin tuntee sanan "ei" (yllättävää, että sitä on viljelty paljon). Niin ja uskomattoman kiltisti antaa putsata korvat ja leikata kynnet! Unbelieveable! Seuraavaksi olis vuorossa makuulle meno, luoksetulon harjoittelua ja totta kai Rebekka täytyy opettaa sanomaan päivää. :D

Noh, niin mutta tässä jotain hankintoja, joihin oon kuukauden aikana sortunut:


Amélien oon nähnyt kerran ennenkin ja silloin en sitä oikein jaksanut katsoa. Halusin kuitenkin selvittää, miksi niin moni kyseistä leffaa rakastaa, että ostin sen Anttilan alekorista huimaan 5,99€ hintaan. Ja oikeesti: rakastuin! Täähän on ihan mahtava elokuva, suosittelen erittäin lämpimästi.




Rannekellonkin sain vihdoin hommattua. Ei vaan ole digitaalinäytöllä, mutta muuten oikein toimiva kapistus. Miesten mallia, mutta kukas noita laskee. :)

Sit tärkeimmät kosmetiikkajutut tälle syksylle.

Max Factor Max Effect mini nail polish, Sunny Pink. IsaDora 611 Muddy Water ja 610 Bare Fudge. Noi ruskeen sävyt on täydelliset syksyä ajatellen! Sävyissä ei kamalasti ole eroa, mutta en vaan osannut päättää kumman otan niin otin... You know.. :)

IsaDoralta uutuusluomiväri, Eye Focus ja sävynä 48 Lilac Delight. Suosittelen, pigmenttiä on paljon ja väri pysyy luomella hyvin (toki mulla on pohjustaja).


Rimmelin huulikiilto 210 Blown Up (tässä on hauska spaatteli), Rimmelin rajausväri (tästä on tullut mun luottotavara!), Trind Caring Color (olisko sävy CC131?? Tai sit se on vaan joku valmistuskoodi) ja viimeisenä mun lempparilakaksi suoraan itsensä kiilannut Revlonin 093 Tropical Temptation. Voin vaan sanoa, että koralli/persikka -innostus se vaan jatkaa voittokulkuaan. On tainnut tulla jäädäkseen. ;)

Mutta hei, mitä teille kuuluu...??

ps. Lisäsin uuden tunnisteen Rebekkaa varten. Tunniste Ah so Lovely tarkoittaa siis tuota pientä söpöliiniä ja Lovelyhan tulee puhtaasti sen rekisterinimestä. ;)

2 kommenttia:

  1. Heipä hei!!!
    Hieno tuo kuva kädessä. Millonkahan sitä ite....

    Ihana koiruus, söpö kun mikä.

    Minä ulkoilutan lasten lisäksi koko ajan pyöristyvää itseäni. Nyt jo puolessa välissä, onneks. Miks ihmisten raskaus ei vois olla yhtä lyhyt ku koirien?

    VastaaPoista
  2. Minttu: Onnittelut puoleen väliin pääsemisestä, eikö se toinenkin puolisko kulu - jos ei muuten niin ainakin päivä kerrallaan. :)

    Mut aattele, jos ihmisten raskaus kestäis yhtä vähän aikaa ku koirilla, niin sitten ne lapsetkin kehittyis yhtä kovaa vauhtia; 2-vuotiaana ne olis jo täysi-ikäisiä ja lentäis pesästä pois. Vois tulla surku siinä vaiheessa. :) Ei varmaan lohduttanut yhtään, heh!

    VastaaPoista

- Kommentit
* Positiiviset ja negatiiviset
* Kysymykset

- Blogin kehittämiseen vinkkejä
* Luettavuus, kieli, tagit, kuvat etc.

- Postausideat
* Mistä Sinä toivoisit minun kirjoittavan?


Kiitos! :)