16.3.2012

Räkämaasta hej!

Ehei, en minä, mutta se koira... Rebekalle puski sitten lentsu päälle. Ai kun kiva, juuri kun saatiin hyvä lenkkitatsi päälle niin ei muuta kuin kahden viikon täyskielto lenkkien suhteen. Työpaikalle mun on ollut pakko tuo räkänoukka ottaa mukaan, koska sillä tulis yksinoloa muuten liikaa per vuorokausi, mutta ollaan kävelty tuo 600 metrin matka ihan hipihissukseen. Nyt on todella paljon koirien flunssaa ja kennelyskää liikkeellä, joten be aware!

Muuten täällä pyyhkii tällä hetkellä paremmin kuin aikoihin. En nyt sano tarkemmin, mistä on kyse, mutta oon joutunut jännittämään erään asian suhteen tässä viimeiset pari viikkoa aikas paljon. En oo antanut itseni alistua epätoivoon, koska oon monen monta kertaa saanut vaiherikkaan elämäni aikana todeta, että asiat järjestyy aina. Eikä nyt puhuta mistään kynnen katkeamisesta, vaan ihan oikeasti koko elämää keikauttavista jutuista. Mulla nyt vaan on sellainen tapa, että pahimman ahdistuksen aikana kun päätän, että selviän, niin voisin valehtelematta mennä vaikka läpi peruskallion. Niin tälläkin kertaa, eilen sain asian taputeltua ja voin sanoa, että olo on onnellinen (Facebook -statuksenikin kuuluu tällä hetkellä: "Onnellinen olo ♥")!!!


Muutenkin kevättää nyt tosi paljon... Tekee mieli järjestää paikkoja, sisustaa, pestä ikkunat (jäi viime kesänä pesemättä, kun töissä pesin toistasataa ruutua).. Keskiviikkona käytiin Rebekan kanssa Tampereella. Ja paino sanalla käytiin. 150 kilsaa sinne, puoli tuntia paikan päällä ja 150 kilsaa takaisin. Kunhan nyt vaan ajelutti. :)

Alkuviikosta vaihdoin 2/3 mun kukista mullat ja vaihdoin toisiin ruukkuihin. *köh* kukkiahan mulla ei ole kuin kolme... Kaksi Saintpauliaa ja yksi mikälie vehka nyt onkaan. Saintpauliat on ollu mulla läpinäkyvissä orkidearuukuissa, mutta ilmeisesti ne ei oikein tykänneet toisistaan, koska molempien ruukut oli monella säröllä ja oli vain ajan kysymys, koska ne rätkee rikki. Äiti mulle toi sitten kaksi hätävararuukkua (ostan huhtikuussa Ikeasta tai Helsingin reissulta uudet kauniimmat) ja multaa. Vehka sai tyytyä vaan suihkuttamiseen ja mullan lisäämiseen, mutta se nyt näyttää muutenkin tosi hyvinvoivalta.



Pidän viherkasveista todella paljon, mutta en oo kummoinen viherpeukalo. Äiti kun oli Saariselällä ja mun piti toimia ylimpänä kukkien kastelijana niin se soittaa sieltä 25-vuotiaalle tyttärelleen ja kertoo hyvä ettei kukka kukalta, paljonko saa laittaa vettä. Mä kun oon kautta aikani tappanu aika monta vehkaa joko kuivuuteen tai ylikasteluun. x) Ja äiti taas on todellinen viherkasvimamma... Olis melkein pitänyt laskuttaa tuntitaksaa, kun kastelin kukkaset; se kävi jo meinaan ihan työstä! Mutta kai nyt, kun kukkia on kymmenestä kahteenkymmeneen per huone...

Toinen askare, mikä mua on odottanut hyvän aikaa, on parin pikkupöydän maalaaminen. Kirjahyllyn keltaista ja korallia maalia jäi runsaasti yli, niin äitin miehen kanssa sitten hiottiin pari pientä pöytää, että niihinkin laitetaan maalikerrokset päälle. Asia on unohtunut ja unohtunut ja ei oo huvittanut, eikä mulla oo aikaa jäkäjäkäjäkä.. Nyt otin toisen pöydän käsittelyyn ja se saikin korallin kerroksen pohjamaalikerroksen päälle. Pitäis maalata vielä toiseen otteeseen, että värisävystä tulis tasaisempi.

Tässä on vasta pohjamaali ja sekin näkyy huonosti, kun kuvasin valoa vasten. Huomasitko koiran? ;)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

- Kommentit
* Positiiviset ja negatiiviset
* Kysymykset

- Blogin kehittämiseen vinkkejä
* Luettavuus, kieli, tagit, kuvat etc.

- Postausideat
* Mistä Sinä toivoisit minun kirjoittavan?


Kiitos! :)