Hallusinaatio

Ammatinvalintakysymys...?

2012-02-03T06:04:00.000+02:00

:'D Niinpä...

Ril's uutuudet

2012-01-12T06:38:00.001+02:00

Ril's on merkkinä nostanut suosiotaan mun silmissä melkoisesti viimeisen puolen vuoden aikana. Merkin laukut ja lompakot on upeita, ajattomia ja silti niistä löytyy aina jokin kiva juju. Eikä merkin kengät tai vaatteetkaan mitään rumia ole, mutta ei vaan ehkä mun tyylisiä. Ja, kuten oon ennemminkin sanonut, maksan mieluusti laukusta 100 euroa, mutta puseroon en viitsisi laittaa edes 40 euroa. Makuasioita. :)

Seuraava kuvaus on poimittu Ril'sin sivuilta:

"Ril's is a total clothing concept for a modern woman. The collection includes coordinated collections for both everyday use and celebration. The collection emphasizes timeless elegance, clear lines and modern thinking. The collection has merited several design prizes during its existence.

Modern, high-quality products for modern women who appreciate timeless elegance and good price - quality relationship. Well fitting and easy care, comfortable to use and nice to wear."

Mun uusimmat tuotteet on laukkuja, surprise surprise, Aleksi13:sta.

Harmaa nahkainen clutch on himottanut liikkeen hyllyllä jo pitkään, ja kun sen sai 20 eurolla omakseen, niin kauppa oli sinetöity. Toisaalta tuo on vähän epäkäytännöllinen, kun ei ole vetoketjusuljentaa, vaan vain nuo magneettinapit, mutta esim. syömään mennessä tosi hyvä... Tarkoitan, että sellaisessa tilanteessa, missä ei nautita hirveästi kuningas alkoholia ja törttöillä kännipäissään siten, että laukku on ympäri ämpäri pitkin kylää.

Tää on I-H-A-N-A! Tätäkin kuolasin kauan ja kun hinta laski 99 eurosta noin 70 euroon niin se oli menoa se. Nahkaa siis ja voi käyttää olkalaukkuna tai isona clutchina. Oli muuten mulla joulupäivänä hippaloimassa mukana ja toimi erinomaisesti. Monta lokeroa, joten meikit yms. saa yhteen paikkaan, kukkaron ja kännykän toiseen ja sitten ne tärkeimmät tavarat, joita ei tarvi kuin kerran illan aikana (narikkalappu ja avaimet) kolmanteen. Röyhelöreunus on myös nahkaa ja kerrassaan herttainen. :)

Laukussa on siis kolme taskua. Takana ulkopuolella yksi. Sitten kun tuon läpän avaa niin yläreunassa (tuossa, mistä pidän kiinni) vetoketjutasku ja läpän alla (puolessa välissä neppareita näkyy raja) on toinen iso vetoketjutasku, jossa sitten on vielä ne normaalit laukun sisätaskut: vetskari, kännykkä jne.

Nyt oon ihan hulluna keräämässä laukkuja myyntiin, ja oonkin jo toistakymmentä tuotetta listannut huuto.nettiin, mm. Longchampia, Tiger of Swedeniä, Guessia jne. Toivottavasti mahdollisimman paljon menis tavaraa kiertoon, että mä saisin tilaa nurkkiin seuraaville ihanuuksille, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. :)

Jokapäiväiset korumme

2012-01-11T13:55:00.003+02:00

Oon laiska käyttämään erilaisia koruja. Vaikka mulla roikkuu naulakollinen erilaisia helmiä ja on rekillinen erikoisia korviksia, pidän aina samoja korviksia ja kaulakorukin vaihtuu aikas harvoin ja seilaa silloinkin parin vakikorun väliä. Kelloa en ota pois kuin suihkuun mennessäni ja toisen ranteen killuttimet roikkuu jopa silloinkin paikoillaan. Samoin on korvisten laita, otan ne pois vain silloin kun puhdistan korvalehteä, korvakorua tai molempia. No okei, korvassa olevan rustokorun otan joskus pois kun löhöän sohvalla ja katon telkkua, koru kun joskus painaa korvalehteä vasten ikävästi.

Sain yhtäkkiä pari aamua sitten ajatuksen kuvata, millaiset korut mulla on joka päivä menossa mukana. Niin, ja mä muuten sekoitan sulavasti keskenään kultaa ja hopeaa, metallia ja muovia. ;)

Alunperin tässä mun kaulakorussa on ollut vaan tuo vasemmanpuoleisin riipus, mutta yks aamu löysin mun siskon mulle kaaaaauan sitten antamat hopeiset bokseririipukset ja päätin ottaa nekin takaisin käyttöön. Riipukset oli tummunu, mutta hammastahnalla hinkkaaminen auttoi kummasti. Yläaste -ja lukioaikoina mulla oli aina noi bokseririipukset kaulassa, mutta jossain vaiheessa lukiota ketju katkes (kukahan tapas leikkiä sillä ketjulla, hmmm...), enkä oo tähänkään päivään mennessä saanut hankituksi uutta ketjua. Mutta ei sillä enää väliä, korut on kaulassa and that's the point.

Kalevalakorun käärmesormuksen sain tädiltä ja serkulta rippilahjaksi, mutten oo käyttänyt tätä kuin ihan pari kertaa. Nyt kun senkin löysin korukätköistä, päätin että säästäminen saa loppua. Kaunis sormus, miksi sen täytyy muhia vaan korurasiassa.

Oikeassa kädessä mulla on kaks kultarengasta ja tuosta isosta en tiedä, onko se hopeaa vai valkokultaa. Varmaankin "vain" hopeaa. Kaunis sormus silti, eikä mua haittaa yhtään tässä kullan ja hopean välinen kontrasti.

Oikeassa korvassa on viisi hopeista korvista...

...ja vasemmassa kolme. Tuo oikean korvan rustokoruhan on laitettu vielä siihen aikaan, kun tuohon kohtaan ammuttiin sillä pistoolilla reikiä. Eipä taida tänä päivänä enää kukaan saada tavan kello -ja koruliikkeessä tuohon kohtaan korua, vaan ohjataan lävistäjän pakeille.

Left.

Right.

Oikeassa ranteessa on äitiltä lahjaksi saatu teräsranneke, jossa on koirahahmo. Harmi, että juuri koirapalasta on noin lähtenyt väri, mutta ei se oo mua kyllä käytössä haitannut tippaakaan. Paikkaa loistavasti aidon Nomination -korun. Muovinen ranneke on työpaikan viimekesäinen kamppislahja lapsille. Ja tää muuten glow in the dark, uujea! :D Jossain vaiheessa puolihuolimattomasti nykäisin tuon ranteeseen ja siihenhän se jäi, eikä lähde ennen kuin kuluu puhki ja katkeaa.

Kello vielä lähempää. Tämähän on virallisesti miesten kello, mutta en naisille silloin (pari vuotta sitten) löytänyt kohtuuhintaista kelloa, joka olisi ollut tarpeeksi maskuliininen ja jossa olisi ollut riittävän iso kellotaulu, niin tämä sai kelvata. Ja on ajanut asiansa (aikansa) loistavasti! :)

This ONE makes me HAPPY and something GREEN

2012-01-10T13:30:00.000+02:00

Vihreä on suvereenisti mun lempiväri. Väliaikaisia ihastuksia tulee ja menee tai joku väri voi pysyä vihreän rinnalla kauankin (*kröhöm* koralli), mutta vihreä ei oo poissa muodista koskaan. Eikä oo väliä, mikä vihreä, mutta yleensä lime tai ihan puhtaan kirkkaan vihreä iskee parhaiten. En tiedä, mikä vihreässä sytyttää... On sytyttänyt aina, vihreä on ollut mun lempiväri ihan pienestä kakarasta saakka. Tällä hetkellä kotona on vihreää joka paikassa; makkarin lehmätaulussa, tyynyissä, verhoissa, päiväpeitossa, valokuvakehyksissä, kukissa (haahaahaa! :D), pipoissa, huiveissa, sukissa, puseroissa, keittiövälineissä etc. etc. Matotkin olis vihreät, jos voisin sellaisia lattialla pitää (nimim. eilen 20 min poissa kotoa ja sillä aikaa oli kustu ja paskottu).

Tässä kuitenkin muutama uusin vihreä juttu.

Loppusyksystä hankkimani Acer Aspire One Happy ja mätsäävä hiiri piristää päivää kuin päivää. Acer on 10" miniläppäri, tosi kätsy kantaa työpaikalle, kirjastoon ja joka paikkaan muuallekin. Vähän pohdin lilan ja tämän välillä, mutta onneksi valitsin veheriääsen.

Kalenteria pitää olla joka vuosi joka lähtöön. Nyt on seinäkalenteri, työvuorokalenteri ja sitten tämä "juoru/päiväkirjakalenteri". Ihana kuosi! Siitä en vaan tykkää, kun tässä ei oo kumilenksua kansien ympärillä... Viime vuosina oon tottunu sellaiseen, mut kun vaihtoehtona oli vihreä ilman kumilenksua ja tylsä ruutukuvioinen ruskea kumilenksulla niin tämä voitti.

Uuden kalenterin koristelu on yks alkuvuoden parhaita juttuja. Tärkeimmät päivät, kuten reissut, synttärit, lomat, kirjataan vähän spessummin ja aina Stabilon tusseilla. Kuulakärkikynää ei tässä kalenterissa tunneta... Niin ja tarrat sekä netistä printatut kuvat täyttää kalenteria melkein enemmän kuin mitä jää tyhjää tilaa. :)

Ostin joulun jälkeen himoitsemani vihreät jouluvalot alennuksesta -50%. Näistä vaan ei tullut jouluvaloja vaan jokasäänvalot, laitoin ne mun vihreään aaltomaljakkoon ja aion rohkeasti pitää näitä tuikkuja päällä vaikka vielä toukokuussa, jos siltä tuntuu. :)

Mikä on teidän lempiväri?

ASOS -tilaus

2012-01-09T13:26:00.000+02:00

Tein ennen joulua Asokselle tilauksen... Kolme asiaa, joihin hullaannuin mutta joita en todellakaan tarvitsisi. :)

Kyllä, se on juuri samainen Suzy Smithin laukku, jota taannoisessa laukkupostauksessa himoitsin. Se on ihana, ja hyvän tuntuista keinonahkaa, tilava, juuri sopivan huomiotaherättävän kiiltävä, mutta kuitenkin sopiva arkikäyttöön. Harmi vaan, että tälleen talvella se ei meinaa pysyä olkapäällä... Takki on liukasta matskua ja olkaimet on liukasta matskua, ei siis ihme ettei veska meinaa pysyä menossa mukana. En muuten muista, oonko esitellyt tuon vaaleanpunaisen pörrökoristeen? Se on tekoturkista, Aleksi13:sta ostettu.. On jo seilannut laukusta toiseen, kun oon vaihdellut veskoja.

Mä en kauheesti käärmekuviosta piittaa, mutta tuossa laukussa annan sen kyllä anteeksi.

Sit vähän lisää killuttimia... Pörröhäntää en voinut vastustaa, oon nyt niin innostunut noista kaikenmaailman hännistä ja turkiskoristeista. Kiiltävämpi sininen onkin tuollainen minikukkaro slash avaimenperä slash laukkukoriste. Keksis vielä paikan noille, niin hyvä olis. :)

Louboutin Leo

2012-01-09T06:29:00.000+02:00

JOS mulla olis liikaa ylimääräistä rahaa, voisin ostaa Louboutinin korkkarit. Ja JOS mulla olis liikaa ylimääräistä rahaa, voisin ostaa seuraavat korkkarit ja ihan vaan kirjahyllyyn koristeeksi. Ihanimmat korkkarit, mitä oon hetkeen missään bongannut! Luv it!

Kuva

Kuis iskee teille? :)

Joulumuistelot

2012-01-02T02:44:00.000+02:00

Joulu tuli ja meni - mustana, ainakin täällä Etelä-Pohjanmaalla. Ihmettelen itsekin, miksei lumettomuus silti tunnu missään, oon vaan jopa iloinen siitä seikasta, että lunta ei ole! Viime (ja edellis) vuonna taisi vaan kaikkea olla tällaiselle talvi-ihmisellekin liikaa; pakkasta, lunta, kylmää, jäätävää, lumitöitä, palelua.

Jouluinen fiilis tuli silti kun koristelin kuusen - ihan ikioman, omin pikku kätösin metsästä varast... ostetun. Ja voi pojat siitä tuli hieno! Rebekka ei muuten välittänyt kuusesta tuon taivaallista, sehän ei viime vuonna kuusen lähelle edes päässyt kun kuusi olkkarissa ja olkkariin koirilta pääsy kielletty.. Mut pelkojeni vastaisesti Rebekka oli kiltti tyttö ja ansaitsi pakettinsa. :)

Olin varannut aattoaamulle saunavuoron ja saunan jälkeen laittauduin ihan rauhassa, kunnes puoliltapäivin lähdettiin Rebekan kanssa äitin miehen kyydissä äitin luo. Rebekka sai muuten matkustaa ekan kerran pakettiauton (Vito) sikaosastolla ja se oli sielläkin mualimasta kiltein, wipii.

Valmisteltiin sit vielä ruokia ennen kuin sisko tuli lapsineen kylään, syötiin, seurusteltiin, syötiin lisää, katottiin telkkua, syötiin jne. tutun kuvion mukaan. Sisko lähti lasten kanssa suht aikaisin ja mä jäin vielä äitin luo.. Katottiin leffaa, jaettiin + avattiin lahjat, syötiin suolaista ja makeaa vuorovedoin ja nautiskeltiin vaan. Sit lähdettiin Kurikkaan ja Ilmajoelle hautausmaakierrokselle. Onneksi oli tyyni ja pilvetön sää; näkyi upeasti tähtitaivas, ei ollut kylmä ja haudoilla oleva kynttilämeri loisti kauas. Sit äiti ja sen mies heitti mut, Rebekan, lahjat ja hirveen määrän ruokaa kotiin ja toteutin taasen tuota joulun olennaisinta osaa... Loikoilin sohvalla uudet yökkärit päällä toinen käsi suklaarasiassa ja toinen suolatikkukipossa. :D Ai että turvottaako?? Noh...

Ihana joulu oli kaiken kaikkiaan, mäkin sain olla jopa neljä päivää vapaalla ja nautin kyllä siitä ajasta täysin siemauksin! Ja ihanaa oli olla eka joulu ihan omillaan... Ei tuntunut sit kuitenkaan yhtään niin hassulta tai yksinäiseltä, mitä kuvittelin. :)

Manta avaa pakettia. Huomaa harovarpaat! :)

Badgerbadgerbadger

Rebekan paketti... Eihän se raukka osannut olla yhtä omatoiminen kuin mammansa, toivottavasti Rebekka osais jo ens kesänä sit avata itse synttärilahjansa. :)

*nuusk*

Äiti (minä) kun auttoi, niin saatiin paperi lahjan ympäriltä pois.

"Paskat kanasta, mä otan tän luun!"

Siinä se, mun ihana kuusi. Harmi vaan, kun nykypäivän kuuset ei enää niinkään tuoksu...

Köynnöksiä paria eri sorttia, jääpuikkoja... Ja olihan muuten kenkkumaiset lamput laittaa! Osaltaan kyllä harjoituksen puutetta, meillä kun on aina äiti laittanu joulukuuseen valot, mut noi oli kyllä malliltaankin jotkut jos-haluat-päästä-hengestäsi-tai-vähintäänkin-menettää-hermosi -koristeluun tarkoitetut.

Vähän painavammat pallot pääsi kaulakorunaulakkoon koristeiksi. Kaikki ballerot Pentikistä.

Mitäs sitten käytetään lahjapaperina, kun paperia ei enää ole, ja kauppaan ei enää ehdi? Tattadadaa; joulun ajan mainoksia, of course! :D No mut, nehän revitään kuitenkin heti pois paketin päältä. Sain kiitoksia hienoista paketeista. :)

"Anna sapuskaa!"

Kummitytön koristelemat pepparkaakkorit. Sydänpiparissa taitaa lukea love, vai mitä te näette?

Joulupöytä aattona. Ai että, nyt jo kyllä maistuis taas pala kinkkua, muutama silli, graavilohta ja sallattia... Unohtamatta laatikoita ja italiansalaattia!

Lahjaksi sain Pentikin korin, sellaista paksua puuta olevan.. Yökkärit, olohousut, kaulakorun Uudesta-Seelannista asti, kaksi kynsilakkaa kummitytöltä (joka oli ostanut lakat ihan omalla rahallaan), pöytälampun, majoituslahjakortin (Helsinki ja Crowne Plaza, odota vaan kevättä!), kaulahuivin, rahaa... Tarpeellisia ja tosi kivoja juttuja. :)

What's in my bag :)

2011-12-23T12:52:00.000+02:00

Videopostausta joulun kunniaksi. Video on kuvattu jo vähän aikaa sitten, mutta "pienien" latausongelmien ja ajanpuutteen vuoksi video on täällä vasta nyt. Väliäkös sillä, laukkupostauksia on (mun mielestä ainakin) kiva katsoa, vaikka ne vähän vanhempia olisikin. :)

Living Security System

2011-12-22T12:14:00.000+02:00

Askartelin asunnon oveen koirasta varoittavan kyltin... Mulla on kyllä "täällä vartioin minä" -kyltti, joka oli Forssassa asuessa asunnon ovessa, mutta kaks muuttoa on tehnyt tehtävänsä: ei mitään hajua, missä kyseinen kyltti luuraa. Tästä tuli kyllä asteen verran päheempi! :D

Jouluvaloihminen

2011-12-18T06:18:00.000+02:00

En pidä itseäni niinkään jouluihmisenä. Tykkään toki jouluruoasta, katsella hömppäleffoja kalsarit jalassa suolaista ja makeaa vuoron perään syöden sekä antaa (ja saada) lahjoja, kirjoittaa joulukortteja ja niin edelleen. Mutta se ei ole sellaista, mitä hartaasti odottaisin elokuusta lähtien. Sen sijaan elokuusta lähtien odotan sitä, että saan sytyttää valoja vähän joka paikkaan. Eikä mitä tahansa kattospotteja vaan jouluvaloja.

Tämä joulu on mulle täynnä uutta ja ihmeellistä, koska oon ekaa kertaa ns. omillani. Opiskeluaikana laitoin jotain valoja ikkunalle, mutta en sen paremmin tehnyt joulujuttuja kotiini, koska vietin joulunpyhät äitini luona. Nyt kun piti ruveta miettimään, mitä pitää jouluksi hommata, niin sain alleviivata sanan kaikki, eihän mulla ole mitään valmiina. Iät ja ajat on menty samoilla ikivanhoilla joulukoristeilla, mutta ne on äidin koristeita, ei mun. Ja jumatsuigeli, että jouluun palaa rahaa! Joulukuusen jalka, latvatähti, joulukuusen koristeet ihan aasta alkaen, joululiinat (nämä sain kyllä äidiltä, ovat äidinäitini perintöä), joulukoristeita jne. Ihan hirveästi kaikkea! Ja ne jouluvalot... Noh... Parit jutut mulla oli valmiina, mutta jos mun 38 neliön kaksiossa on yhteensä kuusi ikkunaruutua ja valoja on parvekkeen valot mukaan lukien yhdeksät niin kertonee jotain mun jouluvalomaniasta? :D Jopa vessan ikkunalle piti saada oma tuikkunsa.

Vessan ikkunalla on rottinkisydän, jonka ympärille oon kieputtanut valoja. Onneksi tässä ei näy, miten hasardisti tuo johto menee mun vessan seiniä pitkin. Ikkuna vessan perällä, pistorasia ihan toisessa päässä veskiä. :)

Retrolampun pallokupujen kamuksi pääsi punainen pallero.Mun mielestä istuu kuvaan hyvin, ja koska valo ei oo ikkunalla, ei tuu bordellifiilistä.

Keittiön pikkuikkunalla on mun jouluikkuna, tää on ollut mulla jo muutaman vuoden. Nyt piti ostaa yks uus lamppu, kun oli vissiin muuttotohinoissa mennyt rikki. Sopii tuohon pieneen ruutuun kuin isä äitiin.

Monta vuotta himoitsemani kynttiläketju on tämän vuoden hankinta, kiikkuu nyt parvekkeen ovella. Ihanan ajaton!

Parvekkeen kaiteelle kieputin ihan tavallisia värittömiä led-valoja.

Makkarin ikkuna on kaksiosainen, enkä olisi saanut mielenrauhaa jos olisin laittanut valon vaan toiseen. Joku balanssi pitää sentään olla. Keksiosa taas on niin paksu, ettei mitään valoa voi laittaa keskelle. Pakko siis laittaa molempiin jotain ja rottinkiset tähdet on mun mielestä nappiostos. Eikä ollu pahan hintaisetkaan, 4,5 €/kpl Halpa-Hallista. Hyvä hinta noin kauniista valoista.

Keittiön ison ikkunan valoja oli hieman haastava kuvata. Kuitenkin, keltaista, punaista, vihreää ja sinistä näyttävät pastellin sävyiset valot on tosi kiva lisä muuten värittömien valojen joukkoon. En olisi halunnutkaan mitään räikeitä, mutta pieni värijuttu on ikkunalla kiva. Nää on just ihanat ja näkyy somasti ulos.

Julkisivu tielle päin sisältä päin kuvattuna. Me loves! :)

Joulukortittaa

2011-12-15T04:12:00.000+02:00

Muistakaahan, että tänään torstaina on klo 24 asti laittaa "se" punainen kuori postiin, joka vie kortit perille jouluun mennessä halvoilla merkeillä!

Itse innostuin vielä tilaamaan Ifolorilta viime tipassa (aikaa oli nimittäin keskiviikkoon 24 asti ja tein tilauksen klo 23:20) Rebekan kuvalla joulukortteja. Mustaa maata vasten tai vesisateessa ei oo oikein ollut inspistä kuvata koiraa tarkoituksenaan saada niin hyvä kuva, että sen kelpuuttaisi lähettämään tutuille ja sukulaisille (lauserakenne meni nyt aivan metikköön, mutta en jaksa nyt piitata)...

Keksin päivällä mielestäni hyvän idean ja muistin pitkästä aikaa, että kamerallahan saa myös mustavalkoisia kuvia. :) Otin ensin parvekkeella kuvia siinä kun Rebekka tiiraili kadulla kulkevia ihmisiä.. Sitten jalostin ideaa vielä lisää ja päädyin pienen itsekeskeisen väittelyn jälkeen laittamaan joulukorttiin kuvan, jossa Rebekka on selkä kameraan päin. Väittely tuli siitä, että toinen puoli minusta oli sitä mieltä, ettei persekuvia voi lähettää sukulaisille ja että kuva on tylsä kun siinä koira kuvattuna takaapäin, mutta onneksi toinen puoleni voitti, koska loppujen lopuksi kortista tuli (mielestäni) todella hauska.

Valitsin yllä olevan kuvan, jossa Rebekka katsoo parvekkeen ovesta ulos; sijoitin sen kauniiseen pohjaan ja kirjoitin tekstin: "Koska joulupukki tulee?" ikään kuin se olisi Rebekan sanomana ja alle "Iloista Joulua toivottaa M**** & Rebekka". Laitan kuvaa sitten, kun valmiit kortit saapuu. Ja kun tuosta tuli noin hyvä, ei haittaa yhtään, etten ehdi lähettää niitä halvoilla merkeillä. Hyvää kannattaa odottaa! Ja odottakaahan vaan sukulaiset ja kylän miehet, täältä tulee tänä vuonna hauska joulukortti silkan koiran pärstäkuvan sijaan.

En ikinä saisi Rebekkaa pysymään paikallaan missään sommitelmassa, enkä kyllä osaisi mitään kaunista sommitelmaa tehdäkään. Nyt otin kuvan vain siitä tapahtumasta, mitä Rebekka tekee muutenkin 6 tuntia päivässä. :)

Nyt haisee omakehu tosi vahvasti, mutta ei haittaa yhtään! :D

Drool! :P'

2011-12-15T03:09:00.001+02:00

Tässä yövuoron hiljaisina tunteina on aikaa surffata esmes (siis, esimerkiksi) nettikaupoissa ja katsella erilaisia laukkuja ja asusteita. Vaatteitakin pitäisi katsoa, kun rupee käyttövaatteet olemaan aikas minimissä ja nekin vähät huonokuntoisia... Mutta kun vaatteet ei vaan kiinnosta, laukut vain. :D

Seuraavaksi kuolaavan HooCeen "mähaluun" -laukut. Varoituksen sana: näitä on sitten rutosti!!

Net-A-Porter

Alexander Wang (700 €). Oijoijoi, leopardikuvainen ja hauskan mallinen laukku, ihana!

EDIT// Shopbopilla tää maksaa 614 €. Wou, mikä hintaero.

Chloé (1600 €). Rumankaunis and that's all I have to say.

Chloè (300 €). Mintunvihreää!

Diane von Furstenberg (580 €). Tää on todella kauniin mallinen ja värit sointuu erittäin hyvin yhteen. Ja hapsukoriste on niin söpis... Hmmm...

Marc by Marc Jacobs (485 €). No mutku se on neonkeltainen... :)

Miu Miu (1100 €). Jos tämän vuoden työkuviot onnistuu siten, kuin suunnittelen, tämä on erittäin vahva ehdokas uudeksi design -laukuksi. Esteenä onkin sitten se, oonko valmis satsaamaan yli tonnin laukkuun.

Proenza Schouler (1610 €). Tämän puolesta voisin melkein myydä vaikka äitini.

Äidin onneksi vain melkein. :)

Shopbop

Marc by Marc Jacobs (155,88 €). Tää on niin mun tuleva lompakko! Jos näitä siis saa vielä, kun mun massitilanne helpottuu. :)

Cambridge Satchel (122 €). Näitä oon kuolannut myös Asoksella. Vanhanaikainen koululaukku modernisoituna neonväreillä, got to luv it!

Marc by Marc Jacobs (116 €). Ma tahto snorkla snorkla!

Juicy Couture (195 €). Tähän mä rakastuin samalla nopeudella kuin Proenza Schoulerin yksilöön. Tästä hyvästä voisin myydä... Noh, en ihan äitiäni, mutta vaikkapa Rebekan. Halavalla lähtis. :D

Asos

ASOS (100,88 €). Erikoiset väri-ihanteet part. miljoona. Tää on vaan niin erikoisen kaunis.

Cambridge Satchel (188,30 €). Ja jotta mentäis aivan ääripäästä toiseen, niin ai caramba miten ihana nude!

Cambridge Satchel (161,40 €). Metallinhohtopinkki ei voi mennä mönkään. Mulla taitaa muuten olla joku "the thing" näitä sätseleitä kohtaan, vai mitäpä luulet? :)

Zatchels (164 €). Doddih, tästä hyvästä myynkin sitten kaiken mitä jää äitin ja Rebekan jälkeen jäljelle. :D

Suzy Smith (106 € - alessa 44,39 €). Ai vitsit, tää on tosi kaunis. Harmi vaan kun ei ole aitoa nahkaa... Tiedä sit, tuntuuko kuinka kovalta keinonahalta. Tämän voisin ihan oikeastikin ostaa.

ASOS (60,53 € - alessa 24,21 €). Pakko oli ottaa tuo naikkonen kuvaan mukaan, että clutchin koko välittyy kaikelle kansalle. IHANA! Pirteän värinen, kainaloon sopiva, syö kaiken ja on halapa. Mitä sitä muuta voisi laukultaan toivoa?

Että jos mulla nyt olis ylimääräistä pätäkkää sellaiset... *laskee, ynnää, numeroi* vajaat 8000 euroa, niin ostaisin kaikki nää. :D Paree olis nyt tulla joulukalenteriarvasta päävoitto tai edes se viis tonttua, joka on vaan parin kuusen päässä.

Mut jos rehellisiä ollaan, niin kaksi alimmaista voisin ostaa tällä hetkellä ja sitten kausituotteista tuon Juicyn repun ja Marcin lompakon. Miu Miun klassikon tuun varmasti omistamaan jossain vaiheessa, mut siihen voi mennä vuosia jos tulevaisuuden työkuviot jumittaa... Harmi, kun en tiedä Alexander Wangista oikein mitään, niin en tiedä onko tuo leopardikuvainen laukku joku kausimalli vai pitkään tuotannossa pysyvä. On meinaan todella käytännöllisen näköinen, sen ostaisin varmaan näistä ihan ekana...

Muutenhan nuo sätselit on vaan kauniita, mut ei oikein mun tyylisiä. Kukaan ei varmasti jaksa katsella yhtä paljon laukkujen kuvia, kuin mitä minä jaksan, mutta onpahan tässä nyt sitten kuvasarja, mitä tulla katselemaan kun kaamosmasennus (tai ärrrrrsytys) puskee pintaan. Ihanaa, kun laukkujen värit on nykyään muutakin kuin musta ja ruskean eri sävyt. :)

Löytyikö lempparia?

Ärrrrrrrsyttää!

2011-12-13T16:50:00.000+02:00

Menkat meni, mutta ärripurri jäi. :(

- Tulorajat paukkui - TAAS! Veroa menee 42% ja hypähdys siihen 11%:sta on valtava. Tässä on nyt kituutettu aika mestarillisesti viimeiset kaks viikkoa.
- Miksi nuo tulorajat paukkuu aina mun kohdalla ja miksi mä en osaa tulkita veropapereita oikein ja kunnolla??
- Miksi Rebekka yhä ja aina vaan päästää sisälle yksin ollessaan? Vaikka oon puoli tuntia poissa ja käyttänyt neidin ulkona ennen lähtöä, tekee se tarpeensa sisälle. Mielenosoitusta, I know, mutta perkeleellisen ärsyttävää toimintaa 1,5 -vuotiaalta koiralta.
- Miksi Youtube -videon lataamisessa menee kolme tuntia ja kun lataus on suoritettu, Youtube tilttaa ja pitää aloittaa alusta?
- Mitä sitä tekis elämällään?
- Miksi joka helvetin elokuvassa on rakastunut pariskunta ja miksi joka saatanan naisella on mies, mutta mä se vaan porskutan yksinäni?
- Miksi mä vänisen jostain miehen puutteesta, kun en kuitenkaan saisi koskaan parisuhdetta toimimaan?
- Kuka ylipäätään kaipaa/tarvitsee miehiä?
- Miksi on joulukuu, mulla ei ole yhtään joulufiilistä.
- Mä VIHAAN ostaa lahjoja, jos sovitaan joku budjetti. Kyllä mä saatana saan ostaa vaikka tonnin lahjan jollekulle jos haluan. Kun sovitaan joku summa, esmes 20€, löydän ja keksin vaan viidenkympin lahjoja ja kun yritän kartoittaa halvempaa, bongaan 11€ maksavan lahjan ja sehän EI KÄY koska pitää maksaa 20€. Vittu!
- Miksi ruoka on niin kallista?
- Miksi ihmiset vänisee siitä, että viina on kallista? Ilman sitä voi elää, mutta ruokaa on pakko ostaa.
- Mitä ostaa 10vee kekaroille, joilla on ihan kaikkea ja enemmänkin?
- Miksi on niin voimaton olo siivota ja järjestellä? Kämppä on kuin kaaos (and I'm not kidding!) ja mä en vaan JAKSA eikä mua HUVITA eikä voisi vähempää KIINNOSTAA!

Mrrrr.........!!

Dress of my dream

2011-12-08T11:10:00.000+02:00

Linnan juhlia en jaksanut niinkään intensiivisesti seurata ala-arvoisen huonon selostuksen vuoksi. Katsoin myös jonkun aikaa FST:ltä, mutta kun ruotsi nyt vaan kuulostaa (mielestäni) niin rumalta, niin anti olla sitten. Katselin tärppikohtia sieltä täältä ja päätin, että näkeehän sitä pukuloistoa koko viikon lehdistä ja netistä.

Sen hetken, mitä juhlia katselin, mietiskelin samalla, että millaisen puvun itselleni haluaisin. Ylioppilaspukuni on todella hieno korsettimaisen yläosan, hulmuavan helmansa, juhlavan materiaalin ja värinsä kanssa ja se kävisi koska tahansa noihin kekkereihin... Paitsi, että se on kokoa, johon tuskin tuun enää koskaan mahtumaan. :) Huuh, löysin jopa kuvan puvusta Facebookin syövereistä. Ai että kun mä oon pikkulikka vielä tuossa... :)

Työmatkan varrella on morsiuspukuliike ja näyteikkunalla on myös iltapukuja. Ensin iskin silmäni yhteen ja sitten sen pirulaisen viereen tuli toinen aivan älyttömän kaunis puku. Ja toisen niistä olisin valinnut, jos olisin saanut kutsun Tarjaa moikkaamaan. Otin tässä joku yö kotimatkalla kuvia, joten laatu on mitä on..

Ekaksi puku, jonka huomasin vasta tokana... Ja oikeastaan vain tuon värin vuoksi, persikkainen kausi kun ei ole vieläkään poistunut elämästäni. :) Mallikin kyllä on kaunis, mutta ei ehkä mun kropalle paras mahdollinen.

Mutta sitten puku, joka on mun mielestä vaan todella kaunis kaikessa överimäisyydessään. Tuossa on toisaalta liikaa kaikkea; kultaista kimalletta, mustaa ja fuksiaa ja fuksiassa vieläpä printtiä, mutta silti tässä jokin vetoaa. Ja jos koskaan menisin naimisiin (tuskin menen, ainakaan tässä elämässä), niin tämän mallisen häämekon haluaisin... Riittävän leveä helma, ja tuo levenee juuri eikä melkein oikeasta kohdasta, eli ei korostaisi päärynävartalon lanteita yhtään. Sydämen muotoinen yläosa on myös kaunis ja ajaton.

Kauniita vai kauheita? Ja mitäs te piditte Linnan juhlien selostajista?

Roosan värinen nauha

2011-12-03T06:41:00.001+02:00

Harmittaa, kun en oo tänä syksynä kannattanut Syöpäsäätiön Roosa nauha -kampanjaa niin monella eurolla kuin olisin halunnut. Vaaleanpunaisesta tykkäävänä ja siivousta inhoavana ostin kuitenkin omaa toimintaa (siis sitä siivoamista) kannustamaan vaaleanpunaisia siivoustarvikkeita tiskiharjan ja mikrokuituliinan verran. Sinin tiskiharjat on tätä nykyä parhaita, kun saa vaihtoharjaksia ja vaaleanpunainen varsi jää elämään niin pitkäksi aikaa kuin vaan muovi kestää ja sehän kestää ikuisuuden. :)

Halusin mä mainita senkin asian, että naiset; käykää oikeasti tarkistuttamassa ne rintavarustuksenne aika ajoin, ja käpälöikää tissejänne itsekin. Joku voi kokea asian nolona, mutta siinä vaiheessa kun patti löytyy ja odotellaan testituloksia, käy varmasti mielessä sekin, miksei rintoja kopeloinut jo aiemmin. Eli jos tutkit oikeaa rintaa niin nosta oikea käsivarsi ylös ja painele reippaasti rinta joka puolelta läpi. Voimaa saa käyttää, kyhmyt ja kumpareet voi olla syvälläkin.

Äitini on röntgenhoitaja ja ovat nyt muutaman vuoden tehneet viisikymmentä täyttäneiden naisten rintaseulontoja ja joka ikinen viikko tulee noin viisi tapausta, jotka tutkitaan tarkemmin, ja joka kerta vähintään yhdellä todetaan pahanlaatuinen kasvain. Yleensä tuohon viiden joukkoon mahtuu kaksi tai kolme naista.

Suututtaa yleinen asenne, että rintasyöpä on "vain" rintasyöpä, siitähän paranee kaikki. En tiedä, ovatko muut törmänneet vastaavaan ajatusmaailmaan, mutta itse ainakin oon saanut suu auki toljottaa toista, kun se päästää em. kommenttia suustaan. Uskomatonta! Syövän kokeneelle mikään syöpä ei ole "vain" syöpä. Se herättää, havahduttaa, pelottaa, iskostuu luihin ja ytimiin ja kalvaa aivan koko ajan aivan kaikkialta. Tekisi mieli sanoa näille viisaille kommentoijille, että "herätkää pahvit, joka vuosi rintasyöpään kuolee ihmisiä ja rintasyöpädiagnoosin saa vuosittain yli 4000 naista". Ei mikään leikin asia siis... Ja kun kuulen, kuinka naiset reagoivat uutiseen, se ei ole yhdellekään ollut "vain" syöpä. Jokunen on osannut odottaa uutista, koska äiti ja/tai sisarus on kuollut samaiseen tautiin, mutta eivät hekään pilke silmäkulmassa vastaanotolta poistu.

Niin, ja muistattehan että rintasyöpä ei ole vain naisten tauti. Miehiä kuolee samaan syöpään ja sehän ei tule vain niille miehille, joilla on nk. manboobsit vaan ihan timmissä kunnossa oleville miehille myös.

Postauksen tarkoituksena ei ollut pelotella. Ainoastaan herättää sinne aivonystyröihin ajatus siitä, koska olet viimeksi koskenut rintoihisi? Tai jos et koskaan, olisiko aika aloittaa? Tänään.

Bailey's

2011-12-01T15:20:00.000+02:00

Työpaikan tanssiravintolassa tilasi yks asiakas joku aika sitten kermaliköörin jäillä ja siitä jäi hinku kermalikööriin. Siis rupes tekemään hillittömästi Bailey'sia mieli. :P Ja mieliteoistahan ei tunnetusti pääse eroon kuin... No, tiedätte kyllä. Niinpä sitten poikkesin yks kauppareissu Alkossa ja ostin pienemmän pullon tuota eliksiiriä. Tuli vielä hyvä mieli kaupan päälle, kun myyjä kysyi henkkareita. :D Onhan mullakin tuosta 18 vuoden maagisesta rajasta jo yli seitsemän vuotta.

Mulla on pari tuollaista Kartion snapsilasia (ei taideta valmistaa enää?) ja nehän sopi kuin nenä päähän pieneen sievään siemailuun. Ja mä en oo normaalisti todellakaan sellainen, että kotona tissuttelisin tai että ottaisin viikolla drinksun tai toisen. Bailey's ei toisaalta oo yhtään alkoholin tuntuista, vaan ennemminkin kuin maitoa pienellä sivumaulla höystettynä... Vai kuinka? 0:D

Yksi kermalikööri jäillä, kiitos!

Onko musiikkivideoissa enää mitään rääpyä?

2011-11-25T20:51:00.000+02:00

Mä en oo todellakaan mikään herkkis, mutta oonko ainut jonka mielestä viime aikaiset musiikkivideot on jotenkin aivan älyttömiä? Juu juu, onhan noita älyttömiä videoita ollut aina, mut mut... Silti tää nykymaailma sallii jotenkin ihan kaiken, mitä tuutista vaan kehdataan ulos laittaa. Varsinkin tuo ekana oleva LMFAO - Sexy And I Know It -video on vaan ihan räävitön kaikessa värikkäässä ulosannissaan.

Bruno Marsin vetoa The Lazy Songin kohdalla en vaan ymmärrä... Bruno Marsin Just The Way You Are on todella kaunis ja Grenadessakin on kaunista "sanomaa" niin sitten tämä, että se tanssii jossain motellissa apinahahmojen keskellä... Ei oikein jummarra.

Jummartaako joku muu?

Vagabond -korkkarit

2011-11-25T14:09:00.000+02:00

Vähän hullua hehkuttaa marraskuussa kesäkenkiä, mutta eihän me sellaisesta faktasta välitetä, eihän?

Bongasin joitain aikoja sitten huuto.netissä suloisimmat korkkarit ever! Vagabondin nahkaiset (in and out) ja vieläpä korallin oranssit (sehän on ihan virallinen väri, eikös juu?) korkkarit suloisilla remmeillä ja palloaukoilla. Suljin silmäni, rukoilin koon olevan hyvä ja klikkasin kengät itselleni. Ja kun kengät tuli perille (mainittakoon, että ihan omassa laatikossaan + + +), ne ylitti odotukseni monin verroin. Koko on just eikä melkein, korko on riittävän matala, että vaikka näissä ei platoa ole, niin päkiän marssivamma ei ala vihoittelemaan. Ja siis kaikin puolin nämä oli just kuin olis sukat vetäny jalkaan. Ihanan naiselliset ja juhlavat, mutta silti arkikäyttöönkin istuvat sopivien vaatteiden kanssa.. Ens kesäksi pitää vaan hommata niitä sopivia arkivaatteita, hahaa. :)

Sitten, juju jota en tajunnut ilmoituksessa eikä myyjä siitä mitään maininnut... Näitä ei tarvitse työn ja tuskan kanssa laitella kiinni (solki, jonka piikki ei koskaan osu reikään, mrrr), koska näissä on tuollaiset pikasoljet!

Tässä näyttää ihan normaalilta...

...mutta kun remmille antaa vähän löysää, huomaa jutun juonen. Remmejä saa kyllä säädettyä, mutta kunhan ne saa kohilleen, on loppuelämän ajan remmien kiinni laittaminen ihanan helppoa. :D

En tiedä yksiäkään muita kenkiä, joissa olis vastaava solki. Miksen tiedä? Maailman fiksuin keksintö ja silti täällä peräpohjolassa pitää vattamakkarat kurtussa ja limittäin, ähisten ja puhisten naama punaisena yrittää tunkea "sitä" "sinne". Ei kivaa!

Ens kesän lempparikengät ovat löytyneet! :)

Fashionstoren tilaus

2011-11-25T03:43:00.000+02:00

Minulta on jäänyt yksi Fashionstorelle tekemä tilaus tyystin esittelemättä... Kerrankin sieltä puljusta jotain muuta kuin käsilaukku. :D

Guess Jelissa -innostus sai jatkoa, kun bongasin korallin värisen meikkilaukun. Guess Denali-sarjan tuotteisiin ihastuin Seinäjoen Modassa ja kun mä saan Fashionstorelta kantisalennusta, niin penaalin (mitäs sanoinkaan taannoisessa postauksessa nyssyköiden ja pussukoiden sun muiden keräämisestä? :)) tilaaminen kannatti ennemmin kuin liveostaminen. Valkoinen D&G -kotelo pitää sisällään maailman läkähdyttävimmät arskat. Auuuuu!!! :)

Penaalin sisäosa on muovitettu, ei siis sotke vuotavat kynät penaalin vuorta. Mä oon kyllä kynien kanssa yleensäkin aika pikkutarkka... En oo koskaan voinut laittaa penaaliin edes lyijytäytekynää, jos siinä on sitä lyijyosaa näkyvillä. Tavalliset lyijykynät on ihan ehdoton nöynöy, kun se kärkiosa sotkee. Ja kuulakärkikynät klikkaan aina "kiinni". Neuroottinen? Jaa, minä vai? Ehei, ainoastaan pirun tarkka. :)

Meikkipussin viehättävyys piilee sen sisällä. Puoliksi jakautuva osio, vetoketjutaskut ja vieläpä läpinäkyvät osiot. Wau, näitä lisää!

Ja sitten ne arskat. Mulla on kyllä Ray Banit, jotka oli viime kesänä kovassa käytössä mutta kun ne kerran tiputin kaupassa laattalattialle ja toinen linssi irtosi, tuli mieleen, ettei toisesta parista ainakaan haittaa voi olla. Pitää noi Ray Banit viedä keväällä optikkoliikkeeseen, että laittavat sen linssin kunnolla kiinni ja suoraan, kun tiputtamisen jälkeen mä olin ihan hermoheikko, että linssi irtoaa lennosta. Kiva muuten saada kunnon kotelo arskoille, sellaista mulla ei olekaan.

Vaaleanpunaista, lisää vaaleanpunaista ja vielä läpinäkyvää vaaleanpunaista. Oh yeah! :) Sanka on kyllä ehkä enemmän lila kuin vaaleanpunainen, mut mitäs me pienistä väriseikoista.

Ja mun mielestä noi näyttää mun kasvoille istuvan todella hyvin! Erittäin hyvin, jos ihan rehellisiä ollaan. Niin, ja nyt kun kuvaa katson niin huomaan peilikuvani... Ei, en ole kihloissa. En sinnepäinkään. :D

Neiti reipas & rempseä

2011-11-22T05:31:00.002+02:00

Ajattelin kirjoitella postauksen verran ihan vaan tuosta neitikoirasta; mun ilosta ja elämän valosta. :)

Ollaan ahkeria yötyöläisiä, ja Rebekka on sulattanut kaikkien työkavereiden sydämet. Huvittaa, kun joku menee takahuoneeseen (jossa Rebekka on) niin välittömästi alkaa kuulua lepertelyä *tuituitui* -tyyliin. Jopa meidän vuoropäällikkö, joka pelkää koiria, on uskaltautunut Rebekan lähelle ja ohittanut sen viedessään vaikka jotain lappua pöydälle jne. Ja kuinka kiltisti tuo neiti osaakaan työpaikalla olla! Ei hauku, ei inise, ei ulise, ei sano koskaan äännähdystäkään. Okei, jotain tuhoja se on tehnyt; oon tässä kuukauden sisään saanut ostaa kolme riisiä kopiopaperia, kun neiti on iskenyt hampaansa töissä lattialla oleviin kopiopaperinippuihin ja tuhonnut papereiden kulmat sellaiseen malliin, ettei niitä enää tulostimeen/kopiokoneeseen saa. Noh, mihinkäs muuhunkaan sitä rahojaan käyttäisi. ;)

Tähän ilmeeseen kaikki haksahtaa. "Mä olen niin nälkäinen, annan nakkia/lihapullaa/ihan mitä vaan". :D Sanon aina, ettei mee mulla läpi... Mutta ei kerrota työkavereille, että kyllä tuo ilme saa mut kotona joskus hölläämään otetta. :)

"Mä oon aika iso tyttö jo, melkein 1,5 -vuotias. Näytänkin jo isommalta tytöltä, en oo enää niin ruipelo."
Massaa on nyt tullut parin kuukauden aikana reilummin kuin ennen. Ei näytä enää ihan niiiiiin vauvakoiralta. Vähän kuitenkin vielä.

Rebekka auttoi mua järjestelemään tuota nurkkausta. Ei vaan oikein mennyt jakeluun, että se olis voinut pysyä ihan vaan sivussa ja seurata sieltä mun tekemisiä. Ehei, tää haluaa suoraan keskelle toimintaa. Siinä sitä sitten väisteltiin toisiamme, kun mä pyörin ja hyörin ja Rebekka teki samoin, kun luuli että nyt mä siirryn kaueammaksi ja kun en siirtynytkään niin piti pakittaa jne. Koiraperheen arkea, kyllä te koiralliset ainakin tiedätte, mistä puhun!

Talvikin sais tulla jo... Mä nimittäin ostaa pätkäytin Rebekalle tässä pari viikkoa sitten talvitakin. Tai eihän se takki ole, vaan mantteli. Nyt en muista kuollaksenikaan, minkä merkkinen tuo mantteli on... Mutta ei siis ainakaan Hurtta.. Hurtat oli neidille aivan liian isoja. Sitten oli yks kotimaisen valmistajan mantteli, joka oli väriltään ihan tylsä musta ja istui ihan just eikä melkein. Muuten hyvä, mutta ei tuolle kannata ostaa yli 60€ just-eikä-melkein-manttelia tuon ikäisenä, kun massaa tulee vielä reilusti. Rinta täyttyy vielä tosi paljon, niin eihän se olisi enää kevättalvellakaan mahtunut Rebekalle. Ja säätövaraa ei enää ollut...

Tässä kyseisessä manttelissa on vielä säätövaraa, se yltää takareisien päälle ja Rebekka saa nätisti kyykättyä ilman, että mikään kohta likaantuu. Selkäpuolella on aukko, josta saa hihnan ja vielä erikseen lyhyt vetoketju selän päällä, mistä saa valjaisiin kiinnitetyn hihnan "ulos". Tosi kätevää, tuota selkäaukkoa ei oo ainakaan mun näkemissä Hurtan mantteleissa! Edessä on vetoketju, helpottaa pukemista... Mutta meillä ei oo kyllä mitään ongelmia: sain olla niin ylpeä neidistä kun mentiin Mustiin & Mirriin pomppaa sovittamaan. Antoi myyjän pukea manttelit päälle ilman vetkuiluja ja käveli takki päällä heti, niin kuin ei mitään. Hyvä näin! Nyt mietin, että kun tuo meni noin hyvin, pitäiskö opettaa Rebekka tossuihin.... Sille ei meinaan oo kasvanut juurikaan tassukarvoja, ja jos pakkaslukemat on tänä talvena samassa kuin viime talvena niin tassut voi paleltua. Netissä myydään fleecetossuja nahkavahvikkeilla... Ne ei kahise, ja niihin vois olla oikeesti mahikset tuon tottua. Ja tää ei oo mikään vitsi, mietin ihan tosissani asiaa.

Mammaa ei ainakaan yhtään haittaa, että mantteli sattuu olemaan vaaleanpunainen. ;)

Heijastinkankaasta saatan vielä tuonne taakse ommella palat, että varmasti näkyy koko kansalle, kuka on menossa ja mihin suuntaan.

Pieniä haavereitakin meillä on syksyn mittaan sattunut. Lokakuu ei ollut mikään helppo kuukausi... Manta kun oli mun luona pari viikkoa (äitin ollessa sairaalassa), näytti Rebekka yks aamu tältä:

Oikea silmä turvoksissa ja tuollaisia paukamia ihan koko koira täynnä.

Kyljet oli aika hurjan näköiset ja kutisi selkeesti ikävästi. Annoin saman tien kyytabletteja, kun tämän näin ja seurasin neitiä tarkasti koko päivän. Mitään selitystä en tapahtuneeseen keksinyt... Manta oli ollut meillä jo muutaman päivän, sillä ei ollut mitään vaikka olivat olleet koko ajan samoissa paikoissa ja mitään pitkiä lenkkejä ei oltu tehty (kun mä olin aika paljon äitin luona sairaalassa), missä nuo olis päässy muiden koirien luo. Ruoka on samaa merkkiä... En panikoinut, eikä tuossa mitään hengenhätää ollut kun hengitystiet oli ihan auki, hengitys ei rohissut eikä tuo ollut mitenkään apaattinen. Paukamat laski päivän aikana yhtä nopeasti kuin tulivatkin, eikä ole sen jälkeen niitä näkynyt. Mysteeri kaiken kaikkiaan.

Oikea kylki oli näinkin pahan näköinen... Tosin silittäessä ei käteen tuntunut mitään, eli nuo oli tavallaan "nestettä", kun silenivät käden alta pois.

Lisäksi meille sattui lokakuussa pieni haaveri, kun lähdettiin yövuoron jälkeen pyörälenkille. Ulkona oli pimeää, puista tippuneita lehtiä kadut täynnä ja kosteutta aika paljon. Liukastuttiin pakkaantuneisiin lehtiin ja kaaduttiin pyörällä aika railakkaasti ja ryminällä. Mä kaaduin puoliksi kadunreunuksen päälle, olin puoliksi pyörätiellä ja puoliksi linkkapysäkillä (onneksi siinä kohtaa oli pysäkki, ettei autotietä), pyörä tuli mun päälle ja Rebekka pyörän päälle ja kaiken huipuksi sillä jäi toinen etutassu siinä rytäkässä pinnojen väliin. Voi sitä huutoa, mitä se huusi siinä kohtaa. Onneksi pyöräilijä ja jalankulkija pysähtyi auttamaan, kun mä en päässyt heti sieltä alta pois, varsinkin kun pää oli vielä kroppaa alempana. Katottiin, ettei kumpikaan vuoda verta ja Rebekkakaan ei ontunut. Kiitin auttajia ja lähdettiin saman tien kotia kohti, matkaa oli reilu kilometri.

Hyppäsin heti pyörän selkään, ettei Rebekalle tuu mitään kammoa fillaria kohtaan. Ajoin toki ihan mateluvauhtia; silleen että Rebekka vaan käveli hitaasti. Kun oltiin kävelty reilu parisataa metriä, se rupes ontumaan etujalkaansa. Voi poijjat, oli sitten pisin kotimatka koskaan! Kotona annoin Rebekalle kipulääkettä ja tunnustelin jalan. Pieneltä soirolta oli karvat lähteny pois, mutta jalka liikkui normaalisti eikä mitään ollut murtunut. Mentiin nukkumaan ja iltapäivällä neiti olikin jo parempi. Muutama päivä molemmille lepoa (mä olin aivan kuin rekan alle jäänyt, joka paikkaa kolotti, mustelmia oli kankku täynnä ja selkä ihan jumissa) ja sit oltiin taas kuin uudesti syntyneet. Äiti epäili, että kasvaakohan Rebekan jalan karvattomaan kohtaan enää karvat lainkaan takaisin...

Tältä se näytti noin viikko tapahtuneen jälkeen... Mutta kummasti vaan karvat kasvoi takaisin ja enää tuosta ei näy jälkeäkään. Onneksi oli onni matkassa. Siihen tosin loppui meidän yhteispyöräilyt tältä syksyltä. Keväällä sitten taas, kun jalkakäytävät on kunnolla sulat, eikä liukkaita lehtiä tai hiekkaa oo enää missään. :)

Edit// Mantteli on Buster -merkkinen ja tuo kyseinen XXL -koko (aika hassut kokoluokitukset kun bokserinarttu on noinkin monen äksän arvoinen) maksoi M&M:ssä noin 50 €.

Costa del Sol 2012!!!

2011-11-18T18:38:00.000+02:00

Oh yeah, varattiin äitin kanssa ens kesäksi lomareissu. :) Mennään samaan paikkaan, kuin muutama vuosi sitten eli Espanjaan, Costa del Solille ja Fuengirolaan. Ja jos tarkkoja ollaan niin mennään samaan hotelliinkin. Oon niin happyhappyjoyjoy, etten voi sanoin edes kuvata tätä fiilistä. Viime kesänä en pitänyt yhtään lomaa, päinvastoin, rehkin ihan järjettömästi niin ihana tietää, että ens kesänä mulla on takuuvarma lomaviikko. Mua ei voida soittaa töihin, koska "en ole juuri nyt Suomen rajojen sisäpuolella". Ah, autuutta!

Kuva

Maskotit

2011-11-18T06:37:00.000+02:00

Oon aina ollut hulluna kaikkeen pieneen tilpehööriin ja keräillyt aina ja vähän kaikkea. Pienenä keräsin pikkupapereita, kirjepapereita ja tarroja sekä penaaleja. Nämä huolella säilötyt aarteet ovat edelleen tallessa...

Muistan, kun kavereiden kanssa oli tapana vaihdella tarroja ja mulla oli erikseen lajiteltuna tarrat, joita saatoin vaihdella ja sitten ihan eri kansioissa ne, joita en koskaan tulisi vaihtamaan (ulkomaan tuliaisia tai siskolta saatuja "arvokappaleita", joiden tunnearvo oli/on mittaamaton). Noh, viidennellä luokalla meidän luokalle tuli uusi tyttö, joka oli aika leuhka tapaus ja kovaan ääneen sitten tarrakokoelmani (jossa oli siis vain vaihtamiseen tarkoitetut tarrat) nähdessään sanoi, että mulla on vähän vaatimaton kokoelma, mutta eipä sillä, hän on varmasti kerännyt mua paljon kauemmin tarroja. En voinut vastustaa kiusausta, vaan kaivoin esiin koko kokoelmani ja muistan edelleen kuin eilispäivän, kuinka tuon likan pasmat meni aivan sekaisin ja se mankui ja monkui, että voinko vaihtaa tuon ja tuon ja tuon ja sillä olis ollut antaa tilalle vaan jotain kämäsiä Esson tarroja. Nöy tänks, sulla kun on niin vaatimaton tuo kokoelma. Pienen keräilijän huippuhetkiä. :)

Mutta, aina vaan kaikki pieni ja sievä viehättää. Pussukat ja nyssykät (kuten *kröhöm* ootte varmasti huomannut) ja erityisesti avaimenperät.

Typerä kuva, kun ei suostunut kääntymään vaakatasoon, mutta tuossa siis uusimmat aluevaltaukset avaimenperien saralla. Kotiavaimen perä hajosi, ja mikään kotoa jo löytyvä maskotti ei kelvannut (of course), mutta onneksi on Enkelin Eväspussi, josta löytyi Aarikan puinen avaimen näköinen perä. Lisäksi sieltä löytyi Dark Dudes -hahmo ja Anttilasta sitten Barbapapat. Mulla roikkuu varmaan joka laukussa joku maskotti ja siihen tarkoitukseen nämäkin tiensä jossain vaiheessa löytävät... Ellen sitten arkaile laittaa keltaista Barbapapaa laukun poskeen likaantumaan... *snif*

Iskuporakonetta ja 13 naulaa myöhemmin

2011-11-12T06:51:00.002+02:00

Sisustusteemalla jatketaan. Äitin mies oli torstaina mun luona laittamassa mulle pari kattolamppua ja tauluja seinille. Tai no, ei tauluja vaan kehyksiä... En oo saanut valituksi kehyksiin sopivia kuvia, niin ei niissä oo vielä mitään, mutta helppohan ne on seinältä ottaa pois kuvan laittoa varten ja ripustaa takaisin.

Tää nurkkaus on ollut murheenkryyni muutosta lähtien. Kerännyt rojua, enkä oo saanut sitä jäsenneltyä mitenkään. Taulujen laitto vauhditti prosessia todella paljon (niinkin paljon, että nyt se kaikki roju on makkarissa sängyn päällä)!

Noihin kolmeen alempana olevaan kehykseen aion askarrella kollaasin, niihin ei tuu valokuvia... Oon jo printtaillut kivoja kuvia, nekin oikein HooCee 25-vee tyyliin. ;) Ei mulla oikeesti mitään ikäkriisiä ole, kunhan vain kiusaan itseäni...

Pöllötaulu on synttärilahja siskolta. Sain sen siis heinäkuussa. Oli jo aikakin saada se seinälle.. Pikkukehyksiin sitten tulee valokuvia, ainakin Rebekasta. :)

Lähikuva vielä tuosta seinien ainokaisesta valmiista valokuvataulusta. Sekin siskolta joskus aikoinaan lahjaksi saatu kuva, jossa minä vihellän. Kuva otettu... noh... aika kauan aikaa sitten. :D Kiukun ryppyä on ollut havaittavissa jo tuolloin, hahaa!

Kunhan saan ne valokuvat kehyksiin ja tuon nurkkauksen muutenkin järjestykseen, niin koti alkaa olla kaikin puolin valmis ja juuri sellainen, kuin olen aina unelmoinut. :)

Tv-taso ja kirjahylly kokivat ruskan

2011-11-11T03:40:00.002+02:00

Sain vihdoin ja viimein viimeisteltyä ison osan mun olkkarin sisustuksesta; maalasin tv-tason ja kirjahyllyn. Nehän oli ihan käsittelemättömät ja siten myös värittömät. Äitin mies teki ne mulle viime keväänä, eli maalausta on nyt vetkuteltu tovi jos toinenkin. :)

Hyllyt keskellä olkkarin lattiaa, kirja hylly on tässä vaiheessa jo kuivunut ja imuroi sisäänsä mun DVD:t siksi aikaa, kun maalasin tv-tason. Ei ollu muuten mikään helppo operaatio pienessä olkkarissa ruveta taiteilemaan.. Onneksi Rebekka oli kiltti tyttö, eikä tukkinut nenäänsä joka paikkaan niin kuin bokserit (/kaikki koirat) yleensä tekee.

Kirjahyllystä tuli siis kirkkaan keltainen ja tv-tasosta korallin värinen (kuvassa salama vääristää väriä). Mitäs tykkäätte? Ei nyt ehkä ensimmäinen värivalinta 25-vuotiaan naisen sisustuksessa, mutta mäpäs en olekaan kuka tahansa nainen; mä oon HooCee. ;) Mä ainakin RAKASTAN mun ihania olkkarin piristysruiskeita. Ja kun laitoin tavarat paikoilleen, tuntui kuin nuo värit olis ollu paikallaan aina. Meikäläisen luona ei kaamos pääse valtaamaan alaa!

Siinä vaiheessa kun hommaan isomman taulutelkun, se pitää laittaa tuohon ylemmälle hyllylle ja Aalto/Iittala -nurkkaus joutaa sitten muualle... Ehkä ne kamat muuttaa vaan tuohon alemmalle tasolle, mene ja tiedä sitten. Telkku nyt ei oo ensimmäisenä hankinnan alla, tuo pelittää toistaiseksi hyvin ja riittää sen mitä töllöä vahtaan. Ja tuon Rebekan sänkyyn kusemisen johdosta sänky kiilasi hankintalistalla kaiken edelle. Ai mut niin juu, DVD-levyt ei tuu jäämään tuolla tavalla. Ikeasta pitäisi hairaasta sellaiset korkeat tornit, johon levyt sais sitten siististi... Nythän tuon alahyllyn pystyssä olevien levyjen takana on toinen samanlainen rivistö, joten voitte arvata kuinka usein niitä leffoja katotaan kun ne pitää kaivaa kauheella vaivalla. Yep, never.

Voi paska... Ei kun kusi..

2011-11-02T06:12:00.000+02:00

Meinasin kirjoittaa hehkutuspostauksen siitä, miten ostin Rebekalle talvea varten ihanan vaaleanpunaisen talvimanttelin ja miten kiltti koira se oli eläinkaupassa. Tai meinasin hehkuttaa muuten vaan sitä, miten ihana koira se on kun tulee "lyliin" (= syliin) ja antaa ihania ei-niin-kovin-kuolaisia-pusuja.

Mutta.

Sitten se piruperkele kusi eilen mun sänkyyn juuri ennen töihin lähtöä. TAAS!! Sain sellaisetkin kilarit, ettei raivolla rajaa. Sängyn päällystä oli täynnä sängynaluspusseja ja puhdasta pyykkiä, mikään muu kohta kuin tyynyt ei ollu vapaana. Ja arvatkaa, kusiko se molempien tyynyjen päälle???!! Voi jumalauta! Tyynykauppaan tänään siis... Sängyn saa kohta tuikata tuleen, kun oksettaa ajatuskin nukkumisesta siinä. Petari on läpikustu moneen kertaan ja sitä kun ei saa pestyä, niin voitte ehkä jo maistaa oksennuksen maun suussanne? Peitto (korjaan; molemmat peitot) on kustu niin moneen kertaan niin monesta eri kohdasta, etten oo aikoihin enää ollut laskuissa mukana. Runkopatjaankin asti tuon neidin merkkausnesteet on jo ehtineet. Ja nyt tyynyt. Ei riitä sanat kertomaan, kuinka paljon vituttaa. Kuinka koira, joka todistettavasti pystyy olemaan yli 12 tuntia pissaamatta, tuntee pakottavan tarpeen kusemiselle vain muutaman tunnin ulkona käymisen jälkeen? Let me tell you. Makkarin ovi oli auki, ja tilaisuus teki varkaan. Mä laitan kohta sepeliä ja nastoja sänkyyn niin jos sinne nyt on aivan pakko päästä merkkaamaan niin eipähän ainakaan tunnu kivalta.

SAATANA!

Sy... Syk... Syksy on täällä...

2011-10-21T04:00:00.000+03:00

Syksyssä on paljon hyviä ja ihania puolia, kuten:

- kynttilät. Nyt saa ihan luvan kanssa polttaa vaikka molemmista päistä. :)

- Viileät ilmat. Ei kylmät, vaan viileät. Inhosin kesän kuumuutta!
- Pimeys. Mä oon selkeästi pimeän puolen lapsi, koska tykkään kun ulkona on ihan sysipimeää. Ja plus, kivempi mennä yövuoron jälkeen aamulla nukkumaan, kun on vielä kuin yö.
- Syysvalot. Jouluvalot on asia erikseen, mutta yleensä virittelen näin syksyllä jotkut valot johonkin nurkkaan maljakkoon tai kiemurtelemaan pitkin kirjahyllyä tms. Nyt on vielä ihanampaa, kun saan laittaa valoja omaan kämppään. Ja on mulla sitten jouluvaloillekin jo kovat suunnitelmat. Ja niitä tulee olemaan PALJON!
- Kirjat. Kirjojen lukeminen ei tunnu kesällä oikein miltään, kun sisällä ei ole kiva kykkiä (jos pihalla hyvä ilma) ja pihalla lukeminen tuottaa tuskaa kuumuuden takia. Ihana kääriytyä vilttiin sohvan nurkkaan ja antaa tajunnan ja mielikuvituksen viedä.
- Sisäurheilu. Voi hyvällä omatunnolla mennä uimahalliin uimaan sen 1,5km kun takaraivossa ei jyskytä "kuka hullu menee keskellä kesää uimahalliin??" -ajatus. Besides, ainakin Seinäjoelle uimahalli on pitkän ajan kesästä kiinni. Mälsää.
- Lätkä. No niin, ei tarvitse perusteluja.
- Elokuvat. Sama kuin kirjojen kanssa. Ja syksyllä eetteriin tulevat leffat tuntuu olevan aina jotenkin parempia. Oscar-paineita kenties? :)
- Koiralla paremmat oltavat. Tää on majorhumangous asia. Liian kuuma = koiralla ei kivaa. Nyt on sopiva ilma lenkkeillä mihin vuorokauden aikaan tahansa. Eikä mitä tahansa lenkkeilyä vaan pyöräilyä. Silloin pitää olla hyvä ja happirikas ilma, että jaksaa vetää pitkän juoksulenkin pyörän rinnalla.

Siinä nyt jotain... :) Onko muita syksyn diggaajia?

Uudet syyskengät

2011-10-20T03:39:00.000+03:00

Oon ollut hyvää vauhtia tulossa hulluksi, kun oon ettinyt itelleni syyskenkiä... Viime syksy (ja kevät) meni lähes tyystin tennareilla ja päätin, että nyt täytyy hommata jotkut fiksummat kävelykengät. Vaan ei ollut mikään helppo homma!

Mielessä oli musta nilkkuri tai saapikas. Lyhyellä varrella, koska pidemmät varret ei mene näistä ämmäpohkeista ja toisaalta katkaisee jo ennestään lyhyen näköiset kintut vieläkin lyhyemmiksi. Kiilakorko mieluusti, mutta siedettävä tavankin korko menee. Ja ehdottomasti päkiän alla on oltava riittävästi pohjaa, koska vanha marssivamma ärtyy heti jos pohja on olematon.

Vähän ehkä yllä olevan tapaista haeskelin. Ja mihin päädyin?

TADAA! :D

Ei ne nyt IHAN ollu sitä, mitä hain, mutta mitäs sen väliä kun ihastuin päätä pahkaa. :) Ostopaikka Aleksi 13, merkki Clark's, materiaali nahkaa inside and outside, ovh 110€ vaan hintalappuun oli lätkäisty -50% lappu ja kantiskortilla sain vielä melkein 2€ alennusta. Ja mä rakastan näitä! Ihanat mokkasiinit (vai nahkasiinit?), sopii niin housujen kuin hameenkin kanssa ja näillä on aivan jumalaisen hyvä kävellä. Ja, koska mä oon hikijalka eikä mulle sovi mitkään karvavuoritalvikengät, nää menee ihan leikiten talvellakin koska nyt on siinä ja siinä, että onko jaloilla liian kuumat oltavat.

One problem solved!

Kuka ettis mulle seuraavaksi talvitakin? :)

Drink it!

2011-10-18T06:04:00.000+03:00

Mä oon tehnyt nyt aika paljon vuoroja meidän työpaikan ravintoloissa ja väsännyt sitten muutaman kossukolan, bacardicolan, viskikolan, vodkakolan... Niin ja kossuvissyä on mennyt kans. Seinäjoella ei pahemmin erikoisempia drinksuja mene, eikä ainakaan tanssiravintolassa, jonka asiakaskunnan keski-ikä liikkuu siinä 45-50 paikkeilla. Kaljaa, (karpalo)/lonkeroa ja siideriä menee toki myös, mutta jos keskittyy tuohon drinkkimenekkiin niin voi poijjat, että keski-ikäiset ryystää kokista! Ja miten ne jaksaa juoda aina sitä samaa (tätä voi kyllä kysyä nuoremmiltakin, jotka ottaa aina sitä yhtä ja samaa)? Yksikin mies ottaa aina ja poikkeuksetta vodkakolan ilman jäitä.

Oon baarialalla ihan märkäkorva, en oo tehnyt niitä hommia kuin vasta alle vuoden, mutta into opetella kaikkia drinksuja on sitäkin suurempi. Mä haluan osata, jos joku kysyykin jotain muuta kuin yhden-viinan-ja-lantringin-comboa. Ja jos joku sanoo "tee joku kiva makea drinkki" niin mä haluan oikeasti osata muutaman eri vaihtoehdon ja soveltaa, ettei aina mennä sillä yhdellä ja samalla. Taidot toki karttuu kokemuksen myötä ja tekemällä oppii, mutta mitäs jos ei opikaan? Kuten sanoin, tuo meidän asiakaskunta ei oo niin kokeilunhaluista, että pitäisi hiki hatussa ja jännäkakka housuissa jänskätä, että mitähän ne nyt keksii tilata. Toki meillä ei viinatarjontakaan ole niin hulppea kuin nuoremman väen yökerhoissa tai isompien kaupunkien puljuissa, joissa mintunlehdet kuuluu vakivarustukseen (ei, meillä ei ole mintunlehtiä kun mojitoa ei kukaan koskaan kysy) ja joissa pelkästään liköörivalikoima on tähtitieteellinen.

Opiskeluaikana yksi luokkakaveri työskenteli turkulaisessa yökerhossa ja sinne baariin tuli sitten ihan erillinen drinkkibaari... Voi luoja, puistattaa vieläkin kun muistelen, millaisia drinksulistoja (=valikoima) se luokkakaveri opetteli ulkoa. Jumankauta, että niihin menee aikaa, kun sotket shakerin, lasien, pehmisaineen ja koristeiden kanssa.

Mä oon nyt sitten ruvennut itseopiskelemaan ja kerännyt netistä erilaisia drinkkiohjeita ja copypastettanut wordille ja tulostanut. Nyt vaan pänttäämään! Harmi, kun ei voi opiskelun ohessa maistella samalla. Tulis vähän arvokkaaksi touhuksi hommata pullollinen... noh, vähän kaikkea. :)

Aion silti mennä meidän työpaikan jompaankumpaan baariin ja maistaa ainakin muutamaa drinksua. Miksi nimenomaan meidän työpaikan baariin? Siksi, että niissä ei tarvi maksaa kuin alkoholista. Jää turhat lantrinkien hinnat pois. :) Vitosen drinksuja siis, pauttiarallaa.

Tässä muuten muutama lemppari ja sitten muutama, joita en oo maistanut, mutta haluaisin..

Jo maistetut ja hyväksi todetut:

- Nasu: vadelmalikööri, vodka, maito. Niin, oonhan mä ennenkin sanonut, että jos vain löytyy vadelmaa, niin toimii.
- Kelkka: Passoa, vodka, appelsiinimehu
- sitten drinkki, jolle ei taida olla nimeä: kirkas viina, mansikkasiirappi, limemehu, sooda. Yks meidän konkaribaarimikko vinkkas mulle ainekset, että jos joku pyytää "jotain vaan" niin tuolla mansikkasiirapilla ja limemehulla saa aika paljon aikaiseksi. Makeaa jos haluaa niin 4cl mansikkaa ja 2cl limeä tai toisinpäin jos haluaa happaman puolelle. Ja voi jatkaa myös spritella, mutta siitä tuleekin sit jo tosi makeaa.
- Long Island Iced Tea: Bacardi, vodka, tequila, Cointreau/Triple sec, gin, sitruunamehu, cola. Ja viinaa voi laittaa joko 1cl kaikkia tai 2cl kaikkea (tää tarvii tosin yökerhoissa erikoisluvan, tuleehan viinaa silloin yhteensä 10cl). Tää on oikeesti ihan tappojuoma... Kerran baarireissulla join muutenkin hyvien pohjien päälle kaks tällaista (mainittakoon, että molemmat sisälsi viinamäärät tuplana :3) aikalailla tunnin sisään ja varsinkin tokan melkein yhdellä huitasulla. Siinä sitä sitten kaaduttiin narikassa suorilta jaloilta pitkin pituuttaan, iskettiin keski-iän ylittänyttä taksikuskia ja hukattiin kamera... Että... hrmh, joo. Ei siitä sen enempää.
- Mallorca: Sour Apple, Koskenkorva, Sprite
- Mojito: Bacardi, limemehu, mintunlehtiä, sokeri, sooda.
- Nunnan nänni (kukahan nää nimet keksii?): vodka, Bailey's, maito
- Shoteista sitten nämä, joissa on likööriä ja kermavaahtoa/pehmisainetta. Jos ihan tiukkaa viunaa ottaa napsuna, niin se on aina Jägermeisteria. Mutta harvemmin otan baarissa tiukkaa napsua, kun juon Jägeriä jo pohjina. :)

Sitten drinksuja, joita haluaisin maistaa:

- Muumimamma: vodka, Pisang Ambon, punainen muumilimsa (muumilimsoja ei vaan taida olla baarissa, eli menis kotikokeiluun?).
- Niiskuneiti: raparperilikööri, vodka, punainen muumilimsa
- Sivuluisu: vodka, aprikoosilikööri, jaffa
- Sorakuorma: vodka, Jägermeister, Battery
- Tarzan: vodka, raparperilikööri, jaffa ja/tai appelsiinimehu

Loppuun vielä Youtube -video näyttävästä, asiansa osaavasta ja selkeästi työnsä ilolla hoitavasta baarimikosta, jonka ei tarvi 2cl ja 4cl mittojen kanssa takuta. Enjoy! :)

Kolme var... rottaa, istui orrella

2011-10-17T03:46:00.000+03:00

Rebekan lempparilelut on Ikeasta ostetut rotat. Voin lyödä vaikka vetoa siitä, että näitä ostetaan enemmän koirille leluiksi kuin lapsille. Joka koiralla tuntuu olevan vähintään yksi Ikean råtta.

Noh, rotat kun vierailee tiheään tahtiin koiran suussa, ne likaantuu. Mitä tapahtuu likaisille rotille? Ne pestään. :D

Valkoisen råtan peli taitaa siltä osin olla pelattu, että siitä ei enää valkoista tule. Mutta eipä se oo Rebekan rakkautta horjuttanut. :)

Oijoijoi!

2011-10-01T07:37:00.000+03:00

Tein nyt sen, mitä oon pitkään himoinnut tehdä. Tilasin digijärjestelmäkameran. Nyt odotellaan postikustia, mutta Canon EOS600D tulee tässä jossain vaiheessa meille pysyvästi asumaan. :)

Oli jo aikakin, ei voi muuta sanoa. :D

Vampyyrien vallassa

2011-10-01T02:55:00.001+03:00

Mä olen innostunut täysillä mukaan tämän hetkiseen vampyyrivillitykseen. Telkusta en tosin nykyään seuraa mitään Vampyyripäiväkirjoja ja True Bloodkin jäi ekaan kauteen. Twilightit taasen on katsottuna useampaankin kertaan ja kun Buffy Vampyyrintappajaa ja Angelia tuli telkusta, silloin seurasin sarjoja silmä kovana. Vampyyreissa ja vampyyrimaailmassa on aina ollut jotain kiehtovaa ja varsinkin nykyään, kun vampyyrit kuvataan menestyvinä, varakkaina, hyvin pukeutuvina ja komeina (/kauniina, mutta naispuoliset vampyyrit ei meikäläistä kiinnosta - tietenkään ;)) likaisten rääsyläisten sijaan, on siihen maailmaan uppoutuminen aivan ylivoimaisen ihanaa. Täytyykin käydä kirjastossa katselemassa, onko vampyyriaiheisia romaaneja minkälaisia...

Mutta, syy tähän postaukseen ei ole teeveesarja tai elokuva, vaan musikaali. Kävin keskiviikkona työkaverin kanssa katsomassa Seinäjoen Kaupunginteatterissa teatterin historian kalleimman teoksen (yli 700 000 € maksaneen), Dance of the Vampires -musikaalin. Ja voin sanoa... Tai ei, en voi sanoa, koska sanat ovat kaikki liian latteita kuvaamaan musikaalin jälkeisiä fiiliksiä. Uskomaton, ihmeellinen, käsittämätön, upea ovat kaikki liian laimeita kuvauksia.

Seuraava esittelyteksti on lainattu musikaalin esitteestä:
"Transilvanian takamailla on kylä, jossa uskotaan valkosipulin voimaan. Kynsilaukkoja roikkuu katoista ja ovenpielistä, ihmiset ympäröivät valkosipulilla vuoteensa ja tunkevat sitä taskuihinsa.

Miksi? Vampyyrien vuoksi, uskoo saksalainen professori Abronsius. Sen syrjäkylän väki kiistää.

Pian alkaa tapahtua. Vampyyrikreivi laskeutuu synkästä linnastaan ja tulee ottamaan omansa, hehkeän Sarahin.

Miten neidon käy, pelastuuko hän? Vai leviääkö vampyyrien mahti koko maailmaan?"

Musikaali soveltuu romantiikan nälkäisille, ronskista huumorista pitäville ja mystisiä tarinoita ahmiville. Itse nauroin välillä niin, että mahaan sattui ja välillä tuijotin suu auki sitä ronskia meininkiä (vampyyrithan ei tunnetusti ole... hmmm... siveyden sipuleita). Ja se myötähäpeä joidenkin hahmojen ja lausahduksien osalta, voi elämä sentään.

Näyttelijät olivat kaikki aivan älyttömän taitavia. Musikaalissa nähtiin sellaisia akrobaattisuorituksia, että melkein piti pitää käsiä silmien edessä kun pelkäsi toisen tippuvan temppuillessaan. Tanssijat saivat kadehtimaan niitä sulavalinjaisia liikkeitä, joihin ei itse pysty kuin villeimmissä unissaan ja pääosanäyttelijät salpasivat hengen kerta toisensa jälkeen. Ensinnäkin, Kreivi von Krolockin roolissa loistava Jyri Lahtinen on ilmiömäinen. Ottaisin heti tuon baritonin vampyyrin vaatteissa ja maskissa kotiin, jos vain omakseni saisin. :) Ja Sarahia näyttelevä Raili Raitala kun avasi ekan kerran suunsa laulaessaan niin meinasin lentää tuolista metrin ylöspäin. Miten tuollaisesta taskuraketista voikaan lähteä niin massiivinen ja (amatöörin korvin) puhdas ääni. Professori Abronsiusta näyttelevä Esa Ahonen veisasi lauluja niin nopealla puheella, etten tiedä miten hän siihen pystyy.. Tai miten hän saa ylipäätään henkeä siinä tikitikitikitikitikitikitikatessaan. Ja iso kunnia Jouko Enkelnotkolle, kaikista ei olisi keekoilemaan lavalla platinablondina homovampyyrina vaaleanpunaisissa satiini -ja samettivaatteissa. :D

Loppuun vielä musikaalin traileri. Ai että, pitäisköhän varata saman tien uusintaliput? Tai siis, varaan kyllä, mutta enää täytyy päättää että mihin näytökseen. :)

Moviemaniac

2011-09-25T22:25:00.000+03:00

Nyt kun mulla on enemmän vapaa-aikaa kuin ennen, käytän sen todella tehokkaasti telkun ääressä. Kesällä ostin Criminal Mindsin 4. ja 5. kausien boxit (1-3 on jo) ja katoin ne. Ja mitä tein, kun niistä loppui katottava? Aloitin ykköskaudesta alusta ja katoin kolmosen loppuun saakka.

Sen jälkeen katsoin Twilightin kaikki tähän mennessä ilmestyneet leffat (ensin piti vain ostaa toka ja kolmas leffa)...

Sitten katsoin Sydän toivoa täynnä -sarjan kokonaisuudessaan. Ja nyt mietin, että mitäs seuraavaksi. Puhtaat valkeat lakanat alusta loppuun? Pirates of the Caribbean? Spider Manit? Jotain kuitenkin, mitä saa seurata pitkään.. Ai niin, ostinhan mä jo Sinkkuelämää ekan kauden ja katsoin senkin, että olisko se sitten se seuraava pahe?

Ei. Vaan pistin tilaukseen jotain parempaa. Kaunareiden boxin, jossa on sarjan ihan ekoja jaksoja! :D Oon joskus katsonut YouTubesta pari ihan ekaa jaksoa, kun Brooke on teini ja Eric yhtä tummahiuksinen Ridgen kanssa. Toi on jotain niin nostalgista, etten koe edes häpeää maksaessani tuosta boxista.

nine-eleven

2011-09-11T06:52:00.003+03:00

Missä olit ja mitä teit kun se tapahtui? Muistatko?

kuva

Itse olin 15-vuotias, istuin kotona sohvalla ja siihen aikaan luin teksti-tv:tä ahkerasti kun sinne ilmestyi teksti WTC jotain jotain jotain... Muistan vain ihmetelleeni, että mikä hitto on WTC. Äkkiäkös se sitten selvisi. Ja katselin telkkua silmä kovana, kun tornit sortui. Se vasta oli epätodellinen olo, mikä siinä vaiheessa tuli. Uskomatonta, ettei noita niin monessa valokuvassa, kortissa, julisteessa, leffassa ja mainoksessa näkyviä maamerkkejä enää ole.

Kaikki kunnia New Yorkin palo -ja pelastushenkilökunnalle. Ja kaikille yhteisesti, vielä näin 10 vuoden jälkeenkin: Rest In Peace.

Michael Kors part 2

2011-09-05T22:17:00.000+03:00

Pahoittelut huonoista (= rumista) kuvista, työpaikan takahuoneessa ei oo mitään kovin kummoista kuvausrekvisiittaa... Mutta ettehän te mitään taustaa huomaa, kun punainen paholainen vie kaiken huomion, yeah? :)

Michael Kors Hamilton large satchel punaisena. Aah, rakkautta! Oon metsästänyt punaista nahkalaukkua jo hyvän tovin (no, onhan mulla Minna Parikan punainen Maxine, mutta ehkä enemmän käyttölaukkua) ja mikäs sen mukavampaa, että bongasin täydellisen laukun saman merkkisenä ja mallisena, johon jo mustan värisenä ihastuin. :)

Laukku ei todellisuudessa oo noin oranssiin taittava, vaan ihan kunnon punainen. Täytyy ottaa päivänvalokuvia paremmalla ajalla parempana päivänä.

Mun kanta on varmaan jo selvillä, mutta entäs te: sytyttekö punaiseen?

Läksiäislahja

2011-09-04T06:15:00.001+03:00

Olin todella otettu, kun ISS:ltä lähtiessäni kaksi lähintä työkaveriani olivat ostaneet (sanomattakin selvää, että vähistä rahoistaan) mulle läksiäispaketin. Ja mitä kaikkea tuo vihreä paperikassi sisälsikään! Uskomatonta!

Maisa ja Kaarina -tyynyliinan, Marimekon servettejä, Sparkly -juomaa, chilisuklaata, Rebekalle luun ja sitten tietty kortin. Älyttömän osuvasti osasivat ostaa kaikkea.. Oon tainnut aika avoimesti lörpötellä omasta elämästäni. :)

Ärsyttävä kuva ei suvainnut kääntyä.. :/ Mulle kyllä sopii tuo "vakiintunut sinkku" -termi. :D

Isoveli valvoo

2011-09-03T04:28:00.000+03:00

Oikeesti en oo katsonut vilaustakaan tämän vuoden BB:stä, otsikko kuvaa yötyöläisen elämää. Rebekan kanssa paiskitaan täällä hiki hatussa hommia. :D Not! Mutta pakko vaan on valvoa, se käy jo työstä sinänsä. Tai siis Rebekan ei oo pakko valvoa, vauvakoirat saa kyllä koisia työaikana. :)

Eväänä ja piristysruiskeena mulla on kokista, Duactia, antibiootteja, uusi kalenteri johon pitää päivittää yhtä sun toista ja vanha kalenteri, josta niitä asioita päivitetään. Molemmat on siis käytössä, muumikalenteri vain kulkee tästä eteenpäin aina käsilaukussa mukana. Siihen kirjaan työvuorot ja muut menot ja isompaan kalenteriin sitten ajatuksia ja tapahtumia muuten vaan. Liian monta kertaa sattunut niin, että työvuorolista ei oo mukana kun pitäisi ja muutenkin, niin pieneen tilaan ei viitsi sutata moneen kertaan kaikkea.

Duact ja antibiootit auttaa flunssaan, tukkoisuuteen ja poskiontelotulehdukseen. Sain stressinpurkuflunssan rankan työrupeaman päätteeksi.

Tällainen kareri mulla on täällä seurana. Rakas! :)

MICHAEL Michael Kors

2011-08-28T21:50:00.000+03:00

Ei ne (esimerkiksi Heini & Anna) turhaan hehkuta Michael Korsin Hamilton -laukkua. Nyt voin omakohtaisesti sanoa, että tämä on I-H-A-N-A!! Juuri oikean kokoinen (eli mahtuu koko elämä), hyvän muotoinen, hihnat juuri passelit ja nahka ihanan tuntuista. Puhumattakaan hopean värisistä yksityiskohdista (ketjut, lukko).

Joku voisi sanoa tähän väliin, että laukkukokoelma alkaa olla kasassa. Mutta en minä, ehei, ei sinne päinkään! Odottakaahan vaan, te saatte pikapuoliin sellaisenkin laukkupostauksen, että alta pois. ;D

Soon I'll be free!

2011-08-18T18:18:00.000+03:00

Huuuuh, mikä työputki! Kohta tulee 28 päivää viimeisestä vapaapäivästä... Tämän viikon työtuntisaldoksi on tulossa tasan sata... Mutta arvatkaas mitä, tätä paskaa kestää enää puolitoistaviikkoa, irtisanoin itseni toisesta työpaikasta maanantaina. Oooo, mitä mä sit teen kaikki illat, kun mulla on aikaa???

Kuva

Clutchmaniac

2011-07-26T06:36:00.001+03:00

Minuun on iskenyt pahimmanlaatuinen clutchkärpänen. Kauniin laukun nähdessäni mietin tilaisuuksia, joissa voisin laukkua käyttää ja asuja, joihin laukun voisin yhdistää. Ihan kuin koskaan ehtisin käydä missään tai vastaavasti jos käyn jossain, otan mukaani aina saman laukun - jonkun ikivanhan räiskäleen. Puhumattakaan, etten vielä vuosi sitten olisi clutch-mallisiin laukkuihin luonut silmäystäkään. Niin se maku muuttuu.

Vihreä laukku River Island, musta/leopardikuvainen Ril's ja korallin värinen Marimekko (Marin uudet laukut).

Ril's sisältä päin. Läpän alla on vielä tuollainen klipsujuttu. Laukun koko ei päätä huimaa, mutta alapäin pyöristyvä muoto mahdollistaa ottamaan mukaansa ihan normaalit iltalaukkutarvikkeet (puhelin, pankkikortti, henkkarit, huulikiilto, puuteri, avaimet).

River Island ei pahemmin tavaraa sisäänsä ime, tai ei ainakaan yhtään ylimääräistä, mutta onneksi laukku on sen verran leveä, että peruskamppeet mahtuu.

Marimekon laukku sitten taas on varsinainen tilaihme, sinne saa laitettua vaikka kuinka paljon tavaraa sisälle ja kun läpän alla on vielä kunnollinen vetoketjusuljenta, niin ei tarvitse pelätä tavaroiden hukkumista. Sitä vastoin pelkään ihan mielettömästi laukun likaantumista. Tuollainen kangasmatsku (kanvaasi?) imee kyllä likaa, että ihan basic baarireissulle tätä ei uskalla ottaa. Mutta kokonsa puolesta tämä menee vaikka ihan shoppailureissulle. :)

Lompakot on saanu mut valtaansa clutchien ohella ja kun Hello Kitty -lompakko alkoi pahasti rispaantumaan kulmistaan, päätin ostaa uuden ja tällä kertaa sen piti olla mieluiten nahkaa. Ostinkin uuden lompakon... Kertaa kolme.

Keltainen Marimekko (nahkaa, Marin uudet laukut -mallistoa), korallinen värinen Diesel ja sininen velourmatskua oleva Juicy Couture.

Kuten huomaatte, korallin aika ei ole vieläkään ohitse. :)

Sinnikkyys palkitaan

2011-07-25T19:36:00.000+03:00

Oon varmaan täälläkin tuumannut että sinnikkyys ja kärsivällisyys usein palkitaan. Omalla kohdalla jos ajattelen ihan materialistisesti, niin kärsivällisyyteni on palkittu ainakin Guess Rhonda -laukkujen kohdalla (mitä kauemmin odotin eBayssa, etten laittanut huutoa, sitä alemmaksi hinta laski), Jimmy Choo for H&M -tuotteiden kohdalla (minähän kyttäsin tiettyjä asusteita netistä kuin pahimmanlaatuinen kyylä) ja onhan noita.

Kärsivällisyyteni on palkittu jälleen.

Vihdoinkin saan poistaa tuon vasemmassa reunassa olevan wanted -ilmoituksen, koska löysin haluamani - ja vielä edulliseen hintaan. Kiitos vain internet ja omaisuudestaan luopuvat ihmiset. Toisen hutiostos on toisen aarre, jälleen kerran. :)

HooCee heart hearts

2011-07-22T05:52:00.000+03:00

Kerroin tässä postauksessa siitä, miten haaveilin naulakosta erään kellon ja kyltin alapuolelle. Se oli rakkautta ensisilmäyksellä Jalasjärven ABC:llä (sinne oli remontin ja laajennuksen myötä tullut vaikka mitä sisustusjuttuja), kun kohtasin kauniit sydämenmuotoiset naulakot. Koukut on isot ja tukevat ja naulakko tyyliltään juuri sitä mitä hainkin (eli samaa kategoriaa kyltin kanssa). Ostin kaksi kappaletta.

Kesäparveke

2011-07-22T03:50:00.000+03:00

Mulla ei oo koskaan ollut mitään intressejä puutarhanhoitoon tai kukkiin noin nyt muutenkaan. Forssassa asuessa mun parveke oli 8m * 1,5m, eli sanomattakin selvää että koko höskä oli ihan perseestä. Rapsulle se oli hyvä leikkipaikka, siellä se ravas pallon perässä parveketta päästä päähän ja sai hyvän lenkin. :)

Nyt kun muutin nykyiseen kotiini, parveke on paljon fiksumman näköinen ja sisäinen viherpiiperö nosti hiukan päälakeaan. Parveke aivan kutsui kukkia, joten pari laitosta piti hankkia... Meinasi vain mennä viime tippaan, kun äitin kanssa piti mennä kukkaostoksille ja sen piti mulle ne istuttaa (ai miten niin poropeukalo?), mutta kun sen leikkauksesta toipuminen venyi niin samalla venähti operaatio "HooCee haistaa kukkasen".

Mä oon aina inhonnut muovisia (parveke)kukkalaatikoita, ne on ihan sieluttomia... Jos kukkalaatikosta voi niin sanoa. :) Ilmajoen Tokmannilta löytyi punottu kukkaloota, jossa on muovitettu sisäosa ja sehän oli se, joka katseeni kiinnitti. Oranssit... öööö.... mitäs kukkia noi nyt taas olikaan... No siis, ne sopii tuohon laatikkoon tosi ihanasti ja laatikko taas sopii tuolle hyllykölle täydellisesti. Kukkien sijaan mä oon aina ollut hulluna patsaisiin ja tuolla mun parvekkeellakin niitä on neljä kappaletta. :D Kuvassa näkyvien pupun ja oravan lisäksi siellä on lehmä ja bokseri (surprise).

Ja heti kun näin teekuppia muistuttavan punotun ruukun, näin sieluni silmin, kuinka siinä on joku tuollainen roikkuva kasvi ja murattihan siihen tarkoitukseen sopii mainiosti. Mielestäni kuppi on noin paljon hienompi, kuin jos siitä tönöttäis pari hassua horsmaa taivasta kohti kurkottaen. Ruukku sopii pikkupöydälle mukavasti, tilaa jää vielä mukille tai...

...radiolle. :)

Voi herramanreera!

2011-07-21T12:46:00.004+03:00

Kuvittelin nähneeni aikalailla kaikennäköistä tässä hotellityössä. Koettu on kännisekoilut, poliisien soittamiset, vaimonhakkaamiset, pettämistapaukset, huorat, minun kosiskelemiset ja jopa käteen tarttumiset, että menisin jonkun huoneeseen kun olen ollut saattamassa huoneeseen.

Vaan ei, viime lauantaina klo 7.00 sattui jotain, mikä ei ole koskaan käynyt pienessä mielessäkään. Mies, varmaan pauttiarallaa saman ikäinen kuin minä, soitti ja kyseli huoneistamme; mitä maksaa, mitä hintaan sisältyy, onko jotain parempaa huonetta jne. Halusi kuulemma vaimon yllättää hotelliyöllä. Tiedusteli, että eikö sellainen olisi vaimolle mieluinen ylläri. Myötäilin, että kyllä jokainen nainen tykkäisi sellaisesta ylläristä.

Yhtäkkiä mies tokaisee: "voi että kun sulla on kaunis ääni" ja sen jälkeen kuulin huohotuksen ja sen kuinka miehen "käsi kävi" samaan aikaan. Runkkasi siinä samalla mun jutellessa mukavia ja pääsi vielä kliimaksiinkin. Voi luoja. Mulla meni pasmat aivan sekaisin, tokaisin vain "kiitos hei" ja läimäisin luurin kiinni. Ja voin sanoa, että mulla ei todellakaan mene helposti pasmat sekaisin enkä jää sanattomaksi. Vapaa-ajalla ehkä, mutta en töissä. Jumalauta! Nyt jo vähän naurattaa, mutta tuo on kyllä jotain niin yököttävää, että teki aivan pahaa mennä yövuoron jälkeen nukkumaan kun korvissa soi vaan se fucking lutkutus. Oikein hotellityön helmiä.

huokaus

2011-07-21T03:55:00.000+03:00

Oon ihastunut. Peruuttamattomasti ja palavasti. Ja kyllä, nyt puhun vastakkaisen sukupuolen edustajasta, enkä mistään laukusta tai muusta esineestä. :)

Tiedättekö tunteen, kun jonkun kanssa vain synkkaa? Aika hänen kanssaan kuluu kuin siivillä, löydätte koko ajan yhteisiä puheenaiheita ja jatkuvasti paljastuu "mä tykkään asiasta x" "ai jaa, no niin minäkin!" -seikkoja.

Ollaan saman ikäisiä (itse asiassa mä olen 8 päivää vanhempi), meillä on aikalailla samanlainen elämäntilanne ja oon aika varma, että hänkin on sinkku kun ei koskaan puhu yhdestäkään naisesta. Pidetään hänen kanssaan samoista koiraroduista, automerkeistä, meille on sattunut paljon samankaltaisia kommelluksia, puhutaan inttijuttuja ihan noin vain ja onhan noita esimerkkejä vaikka kuinka paljon. Huumorintaju vaan natsaa yks yhteen. Se ei ole sen tyyppinen, joka kiinnittäisi mun huomion esimerkiksi baarissa. Hyvännäköinen, toki, ja erittäin urheilullinen, pukeutuukin hyvin (ja itse asiassa aika saman tyylisesti kuin minä), mutta hän kuuluu mun silmissä kategoriaan "saavuttamaton". You know, mä en kiinnittäisi siihen baarissa huomiota, koska mulla ei mielestäni koskaan olisi tsäänssejä siihen. Noh, nää on sitten näitä mun itsetuntojuttuja... Mutta siis, tiedättekö tunteen?

Mä olen huono tällaisissa asioissa, mutta voisin vaikka vannoa, että sähköä on ilmassa molemmin puolin. En voi varmaksi tietää, mutta jotenkin... ääh... en tiedä.

Välissämme on kaksi asiaa, toinen on pienempi ja toinen suurempi. Pieni juttu on se, että meillä on asiakassuhde (ja ei siis mitään likaista, you dirtyminded! :)) mutta iso juttu onkin se, että se on paha koira-allergikko. *KOSH* ja sinne valui mitkään toiveet/haaveet viemäristä alas. Koirat ei ole mulle harrastus tai mitään lapsenkorvikkeita.. Koirat on mulle elämäntapa ja se elämäntapa on vallinnut 25 elinvuodestani 25 vuotta, joten siitä luopuminen ei tule kyseeseen. Voisin ajatella, EHKÄ, siten, että jos mulla olisi vanha koira niin sitten kun siitä aika jättää niin voisin olla hetken ilman koiraa - miehen tähden.. Mutta kun kakara täytti juuri yhden vuoden, ei mitkään tuollaiset ajatukset pääse itämään lainkaan.

Tää on just niin mun tuuria. Mulla on tasan kolme vaihtoehtoa: joko mä kärsin ja ylläpidän asiakassuhdettamme, lopetan asiakassuhteen ja unohdan ajan kuluessa tai tapaan jonkun toisen miehen. Keskimmäinen vaihtoehto ei ainakaan tällä hetkellä tule kyseeseen ja viimeistä seikkaa ei tule tapahtumaan, joten ei auta; kärsin ja olen turpa rullalla.

*huoh*

Onko minulla ongelma?

2011-07-17T06:47:00.000+03:00

Oon töissä. Taas. Työpaikalla (toisessa niistä) mua tituleerataan työnarkomaaniksi, hulluksi ja ihan jokainen ihmettelee sitä, miten jaksan. Äiti ihmettelee samaa, samoin sisko.
Teen töitä taasen tässä kuukauden sisään sellaiset 250 tuntia. Se jaettuna neljällä tekee 62,5 tuntia, joka taas jaettuna viidellä (työpäivällä) tekee 12,5 tuntia (jaettuna kuudella 10,4 h ja seitsemällä 8.9 h). Oon tässä viime aikoina pohtinut paljonkin sitä, kuinka paljon ihminen voi jaksaa. Missä menee raja?

Esimerkiksi tämä viikko:
maanantai - noin 7 tuntia siivousduunia välillä 06-13
tiistai - noin 7 tuntia siivousduunia välillä 05-12
keskiviikko - noin 6,5 tuntia siivousduunia välillä 06-12.30
torstai - noin 6 tuntia siivousduunia välillä 05-11 + respassa töissä 8 tuntia välillä 15-23 + tanssiravintolassa baarimikkona 4 tuntia välillä 23-03
perjantai - siivousduunia ensin tunti 04-05 (menin siis baarihommista melkein suoraan siivoamaan), sitten tunti 07-08 ja lopuksi 1,5 tuntia 09-10.30 + respassa töissä 13 tuntia välillä 18-07
lauantai - respassa töissä 13 tuntia välillä 18-07
sunnuntai - respassa töissä 9 tuntia välillä 14-23

(ja maanantaina jatkan siivousduunia 05 ja 06 välillä).

Tämän viikon työtuntisaldoksi tulee näin ollen 77 tuntia (11 h/7 pvää).

Keskiviikon ja torstain välisenä yönä nukuin hyvät ja pitkät yöunet, heräsin torstaina klo 4.30. Sen ja lauantaiaamun välillä nukuin yhteensä 2,5 tuntia ja senkin kahdessa pätkässä. Ja taas on mennyt yli vuorokausikin etten ole syönyt mitään. Miten mä siis jaksan?? En tiedä itsekään. Olo tuntuu kuitenkin kohtuullisen hyvältä ja normaalilta. Tykkään töistäni ja teen niitä mielelläni, mutta väkisin itsellekin tulee mieleen että mihinkähän helvettiin sitä oikein ollaan menossa.

Olo on sen vuoksi epätodellinen, että onko minulla vakava ongelma (työnarkomania tai vastaavasti mun on mahdotonta sanoa ei kun töihin pyydetään), jota en vain huomaa. Oon vuosia seurannut siskoani, joka on selkeästi alkoholisti, mutta ei itse tiedosta/myönnä asiaa niin sen vuoksi pohdin, että olenko mäkin ongelmatapaus, joka ei vain tajua asiaa. Naureskelen vain ihmisten kommenteille ja jankkaan äitilleni, että kyllä minä jaksan ja kiukustun siihen tivaamiseen, että pitää levätäkin välillä.

Sitten mietin sitäkin, että oonko vain yksinkertaisesti niin ahne ihminen, että haluan olla mahdollisimman paljon töissä, että saan mahdollisimman paljon rahaa, että voin tuhlata mahdollisimman paljon. Tykkään tavaroista ja kauniista, omaa silmääni miellyttävistä, asioista enkä sitä kiellä mitenkään (ja paha on kieltääkään kun täällä on kuvien kanssa aika paljon todistusaineistoa). En pidä itseäni kuitenkaan niin ahneena, ettenkö pärjäisi vähemmälläkin ja keväällä olinkin hyvän tovin ostelematta mitään. Osaan nauttia pienistä ja ilmaisista asioista, kuten Rebekan kanssa tehdyistä kävelylenkeistä, äitin soitosta ja sen kanssa juttelusta, kivasta kommentista facebookissa, onnistuneesta koulutustilanteesta Rebekan kanssa, puhtaista lakanoista, ihanista kolmen tunnin päiväunista ja niin edelleen.

Toisaalta mulla on vähän sitä vikaa, että kun oon kotona niin sitten oon ihan vain siellä kotona tai liikun yksin/Rebekan kanssa. Töissä näkee ihmisiä ja saan jutella työkavereiden kanssa, jotka on mulle myös läheisiä kavereita. Ehkä mäkin olen loppujen lopuksi laumaihminen ja mun lauma vain sattuu olemaan työpaikalla?

Niin, mutta se raja. Mulla sitä ei ole vielä ainakaan näkynyt, mitä tulee töiden tekemiseen, nukkumattomuuteen tai syömättömyyteen. Selviääköhän oma raja koskaan? Toivottavasti ennen kuin on liian myöhäistä.

1-VUOTIAS REBEKKA!!

2011-07-17T03:09:00.000+03:00

Rebekalla oli perjantaina synttärit, neitonen täytti 1 vuoden. :) Voi, miten on voinutkaan vuosi rientää. Ja jotenkin vielä uskomattomammalta tuntuu, että Manta on vuosi sitten synnyttänyt (tai siis, että sille on tehty sectio).

Rebekka sai lahjaksi uuden Hurtan pannan, mintunvihreän hihnan (jota mamma on käynyt kuolaamassa Faunattaressa jo pitkän tovin), ison luun, herkkutikkuja... Ja ison säkin Royal Canin maxi junior -ruokaa. :D

PS. Voisin kai tähän väliin mainita, että itsekin oon taas vuoden vanhempi. Mun synttärit oli tosin jo 4. heinäkuuta... Nyt sitä ollaan sitten yhtä kuin 25-vuotias. Hassua olla "kaksvitonen". Aina jos kysytään joltain, että "minkähän ikäinen se x oli" niin vastaus on yleensä jotain "kaksvitonen", "kolmekymppinen" etc. Nyt mäkin siis kuulun tuohon klubiin, hah! :)

Tankomarkkinoiden parasta antia

2011-07-09T16:01:00.000+03:00

Lähtötilanne: minä olen baaritiskin takana myymässä ja asiakas tietysti tiskin toisella puolella.

Minä: Hei, mitäs ottaisit?
Asiakas: Haluan Otson.
M: Ihanko napsuna (näytän snapsilasia)?
A: Eiku haluan Otsopaukun.
M: Mitäs sitten laitettaisiin sinne Otson joukkoon?
A: (katsoo minua kummastuneena) Haluan Otson.
M: Nii'in, napsuna vai paukkuna?
A: (puhuu jo välillä kossustakin ja katsoo minua todella alentuvasti ja mumisee jotain Otsopaukusta) Miten tämä nyt voi olla näin vaikeaa, pyydä tuo toinen baarimikko paikalle.

Mjoo... Kumpikohan nyt ei ymmärtänyt ja ketä?

Lisäksi hotellimme tanssiravintolassa eräs pariskunta syytti ravintolahenkilökuntaa puolillaan olevien lasiensa viemisestä. Eivätkä tietenkään voineet käsittää, kun selitin että henkilökunta ei vie sellaisia laseja pois, joissa on vielä jotain. Ja sellainenhan ei tietenkään ole mahdollista, että joku muu yli kolmestasadasta asiakkaasta olisi voinut lasin erehdyksissään tai tahallaan viedä. Eikä sekään mennyt jakeluun, kun kerroin, että ihan omalla vastuullaan asiakkaat lasinsa jättää milloin minnekin lähtiessään tupakalle/tanssimaan/minne lie. Vaikka se lasi olisi tiskillä, ei baarimikolla ole aikaa vahtia niitä. Mutta kun ei, tahallaan vaan kiusaavat viattomia asiakkaita ja vievät lasit, että asiakkaat joutuisivat ostamaan lisää. Näin juuri.

Eräs hotelliasiakas meinasi polttaa keskiviikkona päreensä soittaessaan hotelliin (oli tulossa perjantaina majoittumaan) ja kuullessaan, ettei hotelli voi taata pysäköintipaikkaa omalta parkkipaikaltaan. "Mitä vittua se sellainen on, että maksetaan huoneesta aivan törkeä hinta ja sitten ei saa edes parkkipaikkaa kuin 10 kilometrin päästä?".
Niin.
Kun meillä on täällä tällainen tapahtuma kuin Tangomarkkinat; yksi Suomen suurimmista kesätapahtumista ja kaupungin väkiluku tuplaantuu yhden viikonlopun ajaksi niin onko ihmekään jos paitsi hotellin parkkipaikka on täynnä niin lisäksi koko kaupunki on täynnä autoja? Tulkaa junalla tai vielä parempaa: pysykää kotona! Ja mitä tulee tähän hintaan, niin en itsekään ikinä maksaisi hotellista 180 euroa per vuorokausi jossain Seinäjoella. Miettikään nyt hyvät ihmiset, sillä hinnalla pääsee viikoksi ulkomaille mitä te laitatte näihin kekkereihin.

Varmaan kuultaa läpi, että oon aivan kypsä näihin bileisiin. Ja siis kaikkiin bileisiin Seinäjoella. Joka viikonloppu on jotain ja kesän aikana vakiona kolme isompaa massatapahtumaa (Provinssi, Tangomarkkinat ja Vauhtiajot) niin siinä on jo aivan liikaa. Seinäjoen huonojen puolien ehdoton ykkönen. Onneksi nää paskimmat ja kamalimmat kekkerit loppuu huomenna.

(Mid)summer in the city

2011-06-26T20:35:00.000+03:00

Myönnettäköön, että ensimmäinen kuva ei ole kaupungista, mutta lauantaina Seinäjoelle päin ajellessa piti ottaa kuva, kun vastaan ei tullut aikoihin ainuttakaan autoa. Alempi kuva on Seinäjoen Kauppakadulta, joka on normaalisti yksi Seinäjoen keskustan vilkkaimmista kaduista. Not at the moment. Oli melkein pelottavaa käydä viikonloppuna Rebekan kanssa näyteikkunaostoksilla, kun koko kylä on aivan autio.

Miten te vietitte keskikesän juhlaa; mökillä, kotona, sukulaisissa vai jossain ihan muualla?

Muu muu!

2011-06-20T14:45:00.001+03:00

Kauan siitä haaveilin, mutta tässä jokunen aika takaperin haaveeni toteutui. Sain kauan kaipaamani Iltavillit lehmät seinälleni loikkimaan.

Taulu on 100 cm x 130 cm. Äitini mies teki puurimoista kehikon, jonka ympärille kangas kolmen henkilön voimin pingotettiin ja laitettiin remppanitojalla reunat kiinni.

Pieniä sisustusjuttuja oon muutenkin saanut haalittua ja sitä mukaa kämppä on saanut HooCeen leiman itseensä.

Vihreä on pop, samoin kuin retro niin tokihan ne kaksi tekijää näkyy sisustuksessa. :)

Mietin todella kauan, millaiset kuvat haluan käsipyyhkeille veskiin. Päädyin liekkikirjaimiin ja Star Warsiin ja mielestäni toimii! :)

Peilikaapin tieltä väistynyt wc:n peili sai tv-tasolta uuden duunin Iittalanurkkauksesta. :) Tv-taso ja kirjahylly odottavat maalia. Äitin mies teki noi hyllyt mulle keväällä ja silloin ei voinut maalata kun oli niin kylmää, ettei ollut inhimillistä pitää parvekkeen ovea auki ja nyt en oo vain saanut aikaiseksi. Laitan kyllä kuvia lopputuloksesta. Toisen maalaan toisella värillä ja toisen toisella, ja ne eivät tule olemaan mitään valkoisia tai ruskeita vaan ihan jättepirtsakoita (ei kuitenkaan vihreitä, liika on liikaa mullekin).

Tämän hetkiset verhot. Tuossa on siis kolme noita aitoja 70-luvun retroverhoja ja yksi uusi Vallilan kuvioverho.

WC-kyltti on vain yksinkertaisesti paras koskaan. :D Enkelin Eväspussista.

Kello on vanha (Ikeasta), mutta kyltti on uusi ja vaikka itse sanonkin, kuvaa juuri minua täydellisesti. :) Suunnittelen noiden alapuolelle valkoista naulakkoa, johon ripustaisin ainakin osan kaulakoruista ja helmistä.

Tämä killuu makkarin ovessa. Uusvanha maalaisromantiikka ei pelkiltään ole ihan omaa tyyliäni, mutta pienet merkit, kyltit ja sen sellaiset kyllä uppoavat joukkoon somaan. :)

Miellyttikö mikään teitä??

Maxine, oi Maxine!

2011-06-18T13:28:00.002+03:00

Kuvittelin, että mun punainen ja mustavalkoinen Maxine (by Minna Parikka) on molemmat naispuoleisia, mutta paskanmarjat, mustavalkoinen on sittenkin mies, koska ne pääsi yllättäen lisääntymään. :) Onnellinen pariskunta sai mustan pojan ja puuterin värisen tyttölapsen. Niin lapset kuin vanhemmat voivat hyvin ja nauttivat ydinperheestään täysin rinnoin. :D

Long time no see

2011-06-16T21:09:00.000+03:00

Huuuuuh, ihan ekana: mitä teille kuuluu???? En ole ehtinyt koneen ääreen ja jotenkin ajan kuluessa ja kuvien sekä juttuideoiden lisääntyessä urakan aloittaminen on tuntunut ylitsepääsemättömältä. Kuvia on oikeasti ihan älyttömästi, kun blogi on pyörinyt mielessä koko ajan - taukoilusta huolimatta... Mullahan ei ole kotona vieläkään nettiyhteyttä. Koitan sitkutella vielä jonkin aikaa ilman... Koska kun netti laskeutuu mun asuntoon, sen tietää miten päivät/illat sen jälkeen kuluvat.

En nyt muista, kerroinko jossain edellisistä postauksista, kuinka paljon oon kevään aikana tehnyt töitä. Yli 250 tuntia oli yhden kuukauden ajan ennätys, joten senkään puolesta en ole tietsikan ääreen kerinnyt.

Koska töitä on takana todella paljon, on rahaakin tullut mukavasti ja sen myötä oon suoraan sanottuna törsännyt kuin mielipuoli. Mitäs sitä kieltämään tosiasiaa. Seuraavaksi vähän sneak peakia siitä, mitä oon hankkinut:

Longchamp toiskätisesti.

Kuva ei näköjään suostunut kääntymään, mutta siis Rimmelin, Goshin ja We Caren luomivärejä.

Korallin värisiä vaatteita. Innostus kyseiseen väriin ei ole laantunut vieläkään.

Tuhlasin pienen omaisuuden Anttilan kosmetiikkapäivillä (osta 3 maksa 2 etc.) ja ostin tuolloin niin tarpeellista kuin ei-ihan-niin-välttämätöntä.

Guess Jelissa -sarjan box ja satchel. Toinen Fashionstoresta ja toinen huuto.netistä. Ihania laukkuja!

Toiskätisesti ostettu Guess. Tämän mallin nimeä en edes tiedä, mutta ei sen väliä kun väri on noin herkku.

Longchampin pikkulaukku - toiskätisesti tämäkin.

Juicy Couturen laukku, joka on tällä hetkellä käytössä. Imee sisuksiinsa kaiken, vaikka koko ei ulkonäöllisesti päätä huimaa.

Guess Leonie. Vai Leona? Something like that.

Guess Jacko. Toiskätisesti hankittu, mutta on kuin pakasta vedetty.

Dermosilin tuotteita tuli tilattua myös aimo läjä. Vaniljan tuoksuiseen rasvaan ja vadelmakuorintageeliin ei vain voi kyllästyä.

Yllättävää, että iso osa shoppailuista koskee laukkuja... Tai kosmetiikkaa. Vaatteitakin oon nyt ostellut uudella innolla, paino on tippunut sitten helmikuun (= työpaikan vaihto ja työmatkapyöräilyn aloittaminen) 18 kg. Hyvä minä!! \o/ Rintsikoita on pakko ostaa uusia, kun keväällä meni hermo koko ajan aukeaviin rintaliiveihin. Kului pienoinen tovi, ennen kuin tajusin, että liiveissä on liian iso ympärysmitta. Kun oon laihtunut niin hakaset ei pienimmilläänkään ole mulle sopivan kokoiset. En valita siltikään. :)

Rebekka kasvaa kauhealla tohinalla, se täyttää kuulkaas ystävät hyvät jo kuukauden päästä vuoden! Voitteko kuvitella?? Minä en. :)

Nyt mulla on kuukauden verran ollut Mantakin hoidossa. Äiti leikattiin ja sille kun tuli alavatsaan 40cm pitkä haava niin se ei ole saanut nostaa mitään painavaa (koiran vetäminen/riuhtaisu vastaa enemmän kuin painavaa) eikä me haluttu riskeerata sitä, että Manta hyppää äitiä vasten ja osuu tassuillaan äitiä vatsaan. Plus vielä sekin, ettei äiti ole pystynyt kunnolla liikkumaan niin ei ole ollut koiralle mielekästä, ettei se pääse yli kuukauteen kotipihaa kauemmaksi.

Äidille annettiin ensin kuukausi sairaslomaa, mutta sitä jouduttiin venyttämään viikolla, kun toipuminen ei ole edennyt toivotulla tavalla... :( Manta jää kuitenkin tämän tulevan viikonlopun jälkeen äidille ja meillä alkaa Rebekan kanssa taas arki kaksistaan. Suloinen Manta on kyllä ollut ja siinähän se on mennyt kuin Rebekkakin... Ne on itse asiassa olleet kuin paita ja peppu, etten tiedä miten Rebekka osaa olla kotona ilman mammaansa.

Näkymä on monena iltana ollut tällainen. Manta siis vasemmalla ja Rebekka oikealla.

I heart mom

2011-05-08T09:50:00.000+03:00

Hyvää Äitienpäivää kaikille mammoille, mummoille ja mutseille!

kuva

Before and after

2011-04-06T06:46:00.000+03:00

Kymmenen pistettä ja papukaijamerkki sille, joka huomaa mikä kuvissa on eroavaisuutena? :P

Technique

2011-03-21T03:31:00.001+02:00

Mikä on Pohjoisen pallonpuoliskon siistein tekninen vempain sitten puhelimen?

Tämä vempain on saanut meikäläisen, suihkua yli kaiken inhoavan ihmisen, ottamaan pitkiä suihkuja. Älkääkä käsittäkö väärin; peseydyn kyllä päivittäin ja pidän huolta hygieniastani, mutta suihkussa käyminen on pakollinen paha josta en nauti lainkaan.. Paitsi krapulassa ja nyt tämän pikkuisen tultua taloon muutenkin. Ainut vain, että suihkussa täytyy nykyään käydä poikkeuksetta iltaisin pimeän tultua (mulla on kylppärissä ikkuna, josta tulee auringonvaloa). Ja valot pimeänä, of course. Kiitos tästä äidille, antoi just passelin tuparilahjan.

Niin turhaa, mutta ah niin turhamaisen ihanaa. :)

Kosmetiikkaostoksia

2011-03-07T06:26:00.000+02:00

Oon tekohengittänyt mun ripsaria jo hyvän aikaa ja päätin noin viikko sitten, että nyt on uuden aika. Hrrrr, kestä ajatellakaan vanhaan ripsariin kertyneitä bakteereita. Sattumalta bongasin Anttilasta Maybellinen uuden ripsivärin; The One by One Volum' Express Mascara. Oikeasti mun huomion kiinnitti kyseisen putkilon värit. Kirkas punainen/koralli ja mintuvihreät korostukset = takuuvarma HooCeen katseen kääntäjä. ;)

Näin yks päivä työkaverin silmissä vihreät rajaukset ja ajattelin, että voisin itsekin kokeilla. H&M:ltä löytyi sopivan värinen rajauskynä ja viikon verran on sit käytetty pelkkää vihreää rajausta. Sopii omiin vihreisiin silmiin ihan loistavasti (ainakin siis omasta mielestäni)! Huomasin muuten sitten vasta myöhemmin, että rajauskynä on täsmälleen saman värinen, kuin ripsarissa noi vihreät osat.

Mitäs sanotte?? Näissä kuvissa muuten myös jo uutta ripsariakin. Toimii!

H&M:ltä ostin pari kasvonaamiota. Toi vasemman puoleinen on sitten eri jännän tuntuinen kasvoilla... Tuossa kun lukee "self warming mask" eli kun sen lätkii kasvoille, niin naamio lämpenee. Ja ma ei ummarra, miten se voi olla mahdollista. :D

Sit mun luottotuote teinivuosista tähän päivään asti. Ihan ykkönen meikinpoistaja. Hellävarainen, tuoksuu tosi hyvältä ja pesee tehokkaasti. En tiedä, miksi purkkiin on laitettu teksti shower oil, ei siinä ennen ole moista ollut. Noh, samapa se, mä lätkin tätä suruttaa naamaan ja pesen silmämeikitkin tällä pois.

Hiusten värjääminen oli taas ajankohtaista... Kasvatan pitkiä hiuksia, eli tällä hetkellä mulla ei ole hiuksissa minkään valtakunnan mallia ja näytän ihan hirveältä. Uus hiusväri antaa mallille jonkun verran anteeksi. Punnitsin kaupassa tumman ruskean (jolla yleensä oon värjännyt) ja mustan välillä ja päädyin jälkimmäiseen. Perskule, kerrankos sitä! Mulla ei ole koskaan ollut mustia hiuksia ja mitä olenkaan menettänyt, sopii tosi hyvin! Tästäkin täytyy ottaa kuvaa valoisampaan aikaan... Hiuslakaksi ostin uutta got2b:n rockin' it -lakkaa ja toimaa ihan hyvin munkin raskaalle kuontalolle.

Mitä hiuslakkaa itse käytätte ja millaisiin hiuksiin? Mitä odotatte hyvältä hiuslakalta??

Saatoin sortua...

2011-03-03T13:28:00.002+02:00

..."pieniin" laukkutilauksiin... :3

Ylin Fashionstoresta (kuva lainattu Guessin sivuilta) ja kaksi muuta Ellokselta. Nyt en muuten tiedä, tuliko Fashionstoresta tuohon Guessin laukkuun tuota hapsukoristetta mukaan (laukku on loppuunmyyty, eikä sen kuvaa enää ole siellä), mutta toivottavasti.. Ette arvaa. miten iloinen olin kun menin piiiiiitkästä aikaa FS:n sivuille ja bongasin tuon kauan kuolaamani laukun siellä ja vielä alessa. Wipii! :)

Rebekka respakoira

2011-03-01T14:38:00.001+02:00

"Päivää, mitäs teille saisi olla?"

Iittala Satumetsä

2011-02-28T08:05:00.001+02:00

Kuten oon jo muutamaan kertaan todennut, olen niitä ihmisiä, jotka kiinnostuvat asioista viime tipassa. En tiedä, onko se juuri se, että "nyt on viimeinen mahdollisuus saada jokin" vai mikä mulle tekee tämän tunteen lähes asiassa kuin asiassa. Iittalan Satumetsä -astioiden kanssa kävi taas vanhanaikaiset. Kiinnostuin astioista 2010 vuoden loppupuolella ja humps, sitten tulikin uutinen että sarjan valmistus lopetetaan. Woot? Ei kun kiireellä selaamaan saitteja ja kiertämään kauppoja. No, en mä totta puhuen suhtautunut asiaan mitenkään maanisesti mutta sivusilmällä haikailin kuppeja ja kulhoja ja harmittelin, että just mun tuurilla käy, taas, näin.

Kunnes näin huuto.netissä myynti-ilmoituksen: 6 kappaletta mukeja, kulhoja ja keskikokoisia lautasia ja lisäksi iso tarjoilukulho. Saakeli, ne on pakko saada, maksoi mitä maksoi! Voitin huudon ja maksoihan ne... Mutta kappalehinta per astiaa kohden on kuitenkin pienempi, mitä kaupassa koskaan saisi edes alehintaan.

Ja tässä ne ovat:

Myyjä oli supernopea postituksen kanssa ja astiat oli pakattu erittäin huolella. Ne olivat aivan kuin uusia (kulhojen pohjassa oli vielä tarratkin) ja nyt oon sitten aivan onnessa lusikoinut jogurttia satumetsämaisemaisesta (voi lääh mikä sanahirviö) kulhosta. Voin kertoa, että nää on I-H-A-N-I-A!!

Keräättekö/oletteko keränneet jotain astiasarjaa ja jos, niin mitä??

Kattolampun erikoisuus

2011-02-27T17:32:00.001+02:00

Makkarin kattolamppu ei kaikkia sykähdytä ensisilmäyksellä, mutta päällä ollessaan se miellyttää varmasti enemmistöä. Ainakin jos tykkää heijastuksista. :)

Lamppu on mun mielestä ihanan persoonallinen ja sen viehätystä lisää se, ettei siitä heti hoksaa millaisen "hohteen" se saa päällä ollessaan aikaan. :)

Muuttamisen ihanuus. Not.

2011-02-27T06:28:00.000+02:00

HooCee muuttolaatikoiden keskeltä tervehdys. Samaan hengenvetoon voisin todeta, etten muuta enää koskaan. Ikunakikunaevernever (yeah right). Makkari on jokseenkin siedettävä jos ajattelee verhoja ja kattolamppua... Muuta sisustuksellista sieläkään en oo saanut aikaiseksi.

Oon ollut koko viikon saikulla flunssan ja huimauksen vuoksi. Kävin tiistaina lääkärissä ja saikun lisäksi sain 10 kerran lähetteen fysikaaliseen (niskahartiaseudun lihakset niin jumissa, että siksi huimaa) ja painavan kehotuksen ruveta käymään kuntosalilla vahvistamassa yläselän lihaksia. Ryhti on kuulemma valumassa. Täytyy siis orientoitua kuntosalitreenaamiseen jahka tästä räkätaudista toivutaan. En oo siis ottanut minkäänlaista, en pienintäkään, stressiä siitä, että tavarat on ihan levällään. Joku aika sitten radio Voicessa aamujuontaja kertoi muuttaneensa miehensä kanssa ja olivat sitten rykäisseet viikonlopun aikana kaikki tavarat paikoilleen. Joo, not gonna happen. Kun 2/3 tavaroista on ollut kolme vuotta pahvilaatikoissa autotallissa niin ahaaelämyksien lisäksi pyykkiä ja tiskiä on vähän eri tavalla kun jokainen juttu pitää käydä läpi. Lisäksi, Forssasta aikoinaan pois muuttaessa en ehtinyt käydä pakollista tavaranperkuuta läpi, niin teen sen sitten nyt.

Retromakkari alkaa hahmottua. Verhot sain kolmen vuoden tauon jälkeen taas ikkunaan, oon niin happyhappy. :) Ja lamppu on toissajouluinen lahja siskolta, sekin roikkuu ekaa kertaa katossa. Yöpöytä on sekainen, kun nenäliinapaketit, vesipullot ja kaikki muu on sikin sokin. :)

Jääkaapin oven sain sentään heti järkättyä mieleiseksi. Inhoan askeettisia, tyhjiä, jääkaapin ovia. Jääkaapin ovi on mulle yhtä kuin tyhjä paperi, johon voi askarrella ihanan ja omannäköisen kollaasin. Ja tää on juurikin mun näköinen.

Muu kämppä näyttääkin sitten tältä.... Vallilan verhokin siinä ihanasti odottamassa aikoja väljempiä. :D

Mites tää mun meikkipöytä? :D Ei nyt ihan järjestyksessä...

Rebekka tuli kotiin tiistaina ja hyvin on kotiutunut. Mitä nyt kusi kaks kertaa mun sänkyyn. *pyörittelee silmiään* Liekö jotain reviirin merkkaamista tai jotain, mene ja tiedä. Kahden kerran jälkeen se sai porttarin sänkyyn kokonaan. Porttari voimassa toistaiseksi. :)

Kiirettä, kiirettä

2011-02-13T14:46:00.000+02:00

Vitsit, miten päivät hujahtaa ohitse, kun on niin paljon tehtävää!

- Tarkoitukseni ei ollut muuttaa Seinäjoelle, ennen kuin ehkä aikaisintaan maaliskuussa.
- Menin työpaikan varmistuttua käymään Seinäjoen vuokra-asuntojen toimistolla.
- Sain heti yhdet avaimet, jotta pääsin katsomaan yhtä asuntoa.
- Ihastuin.
- Rakastuin.
- Otin sen.
- Muutin eilen (virallisesti olen ollut kirjoilla Seinäjoella 9.2. lähtien ja vuokrasopparin tein 2. tai 3. päivä, mutta eilen vasta vietiin tavarat).

Nopeaa toimintaa! Mutta nyt mulla on ihana oma asunto, jota saan laittaa mieleni ja makuni mukaan. Jahka tämä hyppääminen ja asioiden hoitelu selviää vähän ja pääsen uudessa työssä tekemisen makuun ja nettiyhteyden uuteen kotiini, niin pystyn jopa taas postaamaan. :) Nyt nautin siitä, että olen jälleen omillani.

Kuva

An adventure called life

2011-02-02T06:34:00.000+02:00

Taukoa on jälleen pidellyt... Ette arvaakaan, millaista härdelliä tämä HooCeen elämä on viimeisen puolentoista viikon aikana ollut.

Tammikuussa hajos läppäri. :( Tai siis, se on reilun kuukauden verran herjannut ajoittain, ettei kone ole verkkovirrassa vaikka pistoke on ollut seinässä kiinni. Rebekan pienen käsittelyn jäljiltä laturin johto oli toki vähän heikossa hapessa, mutta joka kerta kone kuitenkin tokeni tuosta herjauksesta. Sitten 13. päivä olin torkuilla ja sillä aikaa kone oli sammunut, eikä ruvennut lataamaan enää lainkaan, eikä mennyt myöskään päälle. Koneella tietysti kaikki kuvat, tiedostot ja musiikki, eikä ulkoista kovalevyä. Onneksi olin muutamaa päivää aiemmin kopioinut kaikki Rapen kuvat muistitikulle - ne on tärkeimmät asiat koko koneella, kaikkea muuta (musaa, Rebekan kuvia, ryyppäysmateriaalia jne.) saa aina lisää.

Vein koneen huoltoon ja sieltä soittivat nyt reilu viikko sitten, että kovalevyssä ei ollut mitään vikaa, mutta saattoi vaan olla pahasti ylikuumentunut kun tuuletin oli aivan (se mies oikein painotti) täynnä pölyä ja karvaa. Wonder why, neljä vuotta vanha kone eikä koskaan putsattu sisältä. Ups. Lisäksi tilasivat siihen uuden laturin johdon. Kone odottaa edelleen noutajaansa, kun en oo kerinnyt hakemaan sitä. Kaikkein ihaninta silti, että jokainen mun tallentama tiedosto on tallessa. Seuraava palkkapäivä kun koittaa, niin meen ostamaan ulkoisen kovalevyn. Pelästytti ihan riittävän tehokkaasti!

Sitten mut soitettiin 20. päivä yövuoroon töihin ja sit oli vielä viikonloppuna työvoimalle tarvetta (tein 24 tunnin aikana 20,5 h töitä) ja humps, kaks työkaveria sairastui samaan aikaan. Molemmilla olis ollut viikolla 4 (24.-30.1.) kuusi työvuoroa, eli HooCee sai vähän urakoida. Muutinkin työmaalle neljäksi päiväksi, ettei tarvinnut kulkea tuota työmatkaa. :D Niin, että kolmen viikon nollalistasta tulikin 85 tunnin lista. Näkyypähän tilipäivänä.

Ja sitten. Big news. Sain työpaikan. Uuden työpaikan. Vakityöpaikan. Ilman yövuoroja ja vapailla viikonlopuilla. Uujea! Ala vaihtuu, mutta ajattelin tehdä täällä vanhassakin paikassa aina vuoron silloin ja vuoron tällöin... Jos pomo suostuu. Tänään olisi sitten ohjelmassa mennä Sevakselle kyselemään kaupungin vuokrakämppiä.. Ette uskokaan, miten ihanaa on ajatella pian lähestyvää muuttoa. Me päästään Rebekan kanssa, vihdoin ja viimein, tekemään omaa kotia! :)

Sunnuntaista mulla on vähän lenkkikuvamateriaalia. Käveltiin Rebekan kanssa pitkä lenkki kirkkaassa säässä, ja voin vaikka vannoa haistaneeni kevään. :)

Oliko muuten ihan hiukan ihanaa kävellä koiran kans, joka kulki nätisti. Ei ollut remmissä kiinni, ei temponut kuin pari pennulle "sallittavaa" kertaa ja oli muutenkin kuin pieni enkeli. Kuten voitte kuvasta huomata. :)

Rebekka teki varmaan lenkin *3, kun se juoksi lumivalleja ylös ja alas ihan koko ajan.

Ihana sää ja kiiltävät/hehkuvat lumivallit näytti todella kauniilta. Vielä kun ne oli puhtaan valkoiset, ah.

"Äiskä, tuutko sä?!"

Sit me harjoiteltiin portaissa kulkemista.

"Ja taas sua saa odottaa, tuu jo!"

Nyt jännään töissä... Pitäisi pian sanoa tuosta uudesta työpaikasta, ja jostain syystä asiasta kertominen aiheuttaa vatsassa kihelmöintiä. Huuuuuhhh... Sit odottelen puoli yhdeksään asti, että toi Sevas (=Seinäjoen vuokra-asunnot) aukeaa ja sit pitäis kaupungilta ettiä äitin siskolle synttärilahja ja vielä postittaakin se. Auta armias kun pääsen kotiin, niin laitan kalsongit jalkaan enkä poistu vuorokauteen muualle kuin käyttämään Rebekan ulkona.

Pitäkää peukkuja mulle, etten sekoa sanoissani kovin pahasti kun pomo tulee töihin!

MYYNNISSÄ!! Guess -laukku & Sixtyseven -korkkarit

2011-01-31T10:17:00.000+02:00

Guess R.Honda (;D) -merkkinen käsiveska myynnissä. Tämä onkin käyttööni liian pieni, ei ole tullut käytettyä kertaakaan, ja vaikka tätä väriyhdistelmää rakastan tässä laukussa, kokeilen saisiko tämä paremman kodin jostain muualta.
- Krokokuvioitua keinonahkaa
- Ulkopuolella kaksi taskua, sisällä muutama tasku.
- Vetoketjusuljenta
- Mitat 30 cm * 25 cm * 12 cm
- Kunto erinomainen: ei ole käytetty kertaakaan!
- Hinta: 43 € (sis. postikulut)

Sixtysevenin punaiset korkkarit kaupan. Mm. Nelliinalla on täsmälleen samanlaiset. :)
- Päällinen tekokiiltonahkaa
- Sisäpuoli nahkaa
- Korkoa 10cm
- Koko 39.
- Kunto erinomainen, näitä on kokeiltu tasan kaksi kertaa, kävelty korkeintaan viisi askelta sisätiloissa.
- Surkein mielin laitan nämä myyntiin, mutta en kertakaikkiaan pysty kävelemään näillä, kun ei ole platoa. Vanha armeijan peruja oleva marssivamma nostaa päätään päkiässä, eli nämä eivät käy minulle, vaikka tekisin mitä. Jos eivät mene kaupan, niin joutuvat/pääsevät kirjahyllyn koristeiksi. :D

Brandos myy näitä hintaan 59 € (sis. postikulut), näillä hintaa 40 € (sis. postikulut).

Crocotiilicroc

2011-01-11T01:56:00.001+02:00

Mä en ymmärrä monien ääretöntä, jopa vihamielistä, Crocs -vastaisuutta, mikä on ollut vallallaan 2000-luvulla sitä mukaa kun kumikenkäbuumi on kasvanut. Mitä sitten, että jotkut pitävät niitä lähes 24/7? Mitä sitten, että jotkut käyttävät moisia farkkujen/minihameen/tuulipuvun/tutun/nahkahousujen kanssa kaupungilla? Tuntuu, että moni joka ei muuten ota jyrkästi kantaa mihinkään "muoti-ilmiöihin", on kritisoinut kovin sanoin jokaista, joka on "sortunut" Crocot hommaamaan. Ja niin, tiedän kyllä sen, että kaikki ei tykkää kaikesta. That's not the point, Crocs-viha on jotenkin ylivoimaista muihin muotimielipiteisiin verrattuna.

Oon tullut ennenkin kaapista ulos kertomalla avoimesti käyttäväni feikkicrocoja. Kyllä, juuri niitä 2 euron alekorista kaivettuja kenkiä. Ne on kesällä loistavat koiranpissatuskengät eikä mitkään muut kengät ollu niin hyvät Mantan kanssa pyöräillessä (:D Manta ei siis polkenut, vaan juoksi vierellä). Se kun tuppas välillä louskasemaan jalasta, niin nauhakenkien kanssa olis tullu vaan vahinkoa jos nauhat olis auennut ja koiran kanssa pyöräillessä ei viitsi ihan mitään parhaimpia popojaan laittaa jalkaan, koska ne on takuuvarmasti kuorrutettu kuolalla lenkin päätteeksi. Ja satuinpa joskus menemään kauppaankin vaaleanvihreillä kumikengilläni, ja tiedättekö mitä? Selvisin kauppareissusta hengissä, en kuollut häpeään tai ihmisten lynkkauksiin. :)

Aitoja Crocseja oon halunnut koko ajan, mutta en oo saanut ostetuksi niitä ennen kuin viime syksynä. Metsästin pienen ikuisuuden Sea Foam -värisiä kenkiä, mutta syksyllä luovuttuani jo toivosta bongasin Crocsin sivuilla jotain paaaaljon parempaa. Muotitietoisten kauhu nämä ovat minkä värisenä hyvänsä, mutta mitäs sanotte pinkeistä Crocseista? No, entäs kuvallisista? Tai...

...Hello Kitty -crocseista? xD Oikean kengän sininen kukka on se sellainen Jipp... Jipl... Jipz... No sellainen erillinen "koru". :) Nämä nähtyäni mitkään muut eivät tulleet enää kyseeseen. Ja nämä ovat siis ihan aikuisten kokoa, 39-40.

Tuskin maltan odottaa ensi kesää! Juntteilen nämä jalassa ihan koko kesän, joten be aware! :)

B. JB.

2011-01-09T00:33:00.000+02:00

Kuka on kanssani samaa mieltä siitä, että...

...tämä mies on ainoa oikea Bond, James Bond? :P Voi lääh, puuh ja kuolaus...
Tämä "Bond" kelpais mulle kyllä vanhempanakin ja, jos mahdollista, vieläkin charmikkaampana.

Miten tuon ikäinen mies voi näyttää noin komealta? :)

Katsoiko joku muu lauantaiactionia Subilta? Bondeja tulee tästä eteenpäin joka lauantai klo 21:00. Tai ymmärrättekö te ylipäätään Bondien päälle, se kun tuntuu olevan mielipiteitä jakava toimintahahmo?

Kuva1
Kuva2

Mission impossible - help needed!

2011-01-07T10:38:00.003+02:00

Kuinka hankalaa on voida täydentää H&M -pakettiaan vielä yhdellä tuotteella? Yhdellä vaivaisella clutchilla. Yhdellä Lanvin for H&M -clutchilla. Voin kertoa, se on mahdoton tehtävä.

Vaikka olisi mihin aikaan tahansa kytiksessä hennesin sivuilla bongaamas päivän uudet aletuotteet, niin tuo on aina "myyty päivän aikana loppuun". My ass, ei niitä oikeasti sinne tule ainuttakaan kappaletta, kunhan kiusaavat. Hmph.

Mutta. Jos olette itse ostaneet tämän ja olette palauttamassa, niin älkää, minä ostan sen. Tai jos luette jotain blogia, jonka kirjoittaja on ostanut tämän ja miettii pitääkö sen vai ei, niin vinkkiä tänne. Kiitos!

Sympatiaa

2011-01-07T04:56:00.001+02:00

Oon ollut nyt neljä päivää toimettomana ja meinaan ihan täysin hyppiä seinille, ristus! Sympatiat kaikille kokoaikatyöttömille, ei oo teillä helppoa. 3,5 viikkoa pitäis vielä jaksaa maata, eikä siitäkään eteenpäin oo varmuutta. Unirytmi on edelleen päin honkia, valvon aamuun (kello on tasan tällä hetkellä 03:45) ja nukun sitä mukaa myöhään. Torstai meni tosin nukkuessa koko päivän... Nukuttiin Rebekan kanssa kylki kyljessä monta tuntia, se on ihana kun jaksaa olla halipaikalla. Rape oli enemmän jalkopään miehiä. :)

Tässä neljän päivän aikana oon saanu aikaiseksi.... hmmm.... let me think... yhden työhakemuksen ulkomaille ja oon päässyt jo kahteen seuraavaan vaiheeseen, ne oli netissä täytettävät testit. Jos pääsin tokasta testistä jatkoon, niin vuorossa olis puhelinhaastattelu ja sen jälkeen henkilökohtainen haastattelu Espoossa. Pitäkää peukkuja, että pääsen jatkoon. :)

Lisäksi oon kattonu leffoja ja katsellut YouTubesta videoita, missä näkyy leffoissa ja tv-sarjoissa näkyviä epäkohtia. Tiesittekö, että esim. Sinkkuelämää -sarjan alkuintrossa on yksi "moka"? Tuossa kun linja-auto loiskuttaa vettä Carrien päälle, linkka on täynnä newyorkilaisia, mutta kun se kääntyy risteyksessä, linkka onkin tyhjä. Mäkin katsoin tuota sarjaa säännöllisen epäsäännöllisesti, enkä koskaan huomannut tuota seikkaa.

Toinen hauska on Disney -leffojen piilokuvat, mitä piirtäjät ja animaattorit (animoijat/animimimi... jotain :D) on laittanut ympäri leffaa ja joita ei huomaa välttis ensivilkaisulla. Mikki Hiiren päitä on vähän siellä ja täällä, of course mutta on siellä hauskojakin juttuja. Piti esim. katsoa ihan omasta Aladdin -leffasta, että näkyykö Kaunottaren ja Hirviön hirviö leffassa jossain kohtaa ja kas, siellähän se luuraa sulttaanin lelutornissa. ;) Lisäksi Pienessä Merenneidossa vilahtaa Mikki, Aku ja Hessu veden alla kansan seassa ja Notre Damen kellonsoittajassa näkyy Pumba, Belle ja taikamatto katukuvassa. Varoitan, näihin bongauksiin jää koukkuun!

Alkuviikosta järkkäsin äitille pienen piristävän yllärin, kun se tuli myöhään kotiin töistä... Keittiön ikkunasta luurasi kaks valpasta. :D Ne on ihanan näköisiä, kun katselevat ulos rinta rinnan; äiti ja tytär. Oikealla siis Rebekka ja vasemmalla Manta.

Näistä vähän huonosti saa selvää, kun en osaa kameraa oikein säätää pimeälle ja tokkopa sitä kauheesti tuosta paremmaksi saiskaan säädettyä. Kävin siis ostamassa 10 ulkotulta ja laitoin pihaa reunustamaan. Eikä tullut kalliiksi ilahduttaa toista (ja ilahdutti noi varmaan edes jotakuta ohikulkijaakin) kauniilla eleellä, maksoi kokonaista 3,5 €. :)

Keskiviikkona äitin mies tuli meille loppuviikon ajaksi.. Piti vielä ihailla sen uutta (tai ei siis upouutta) autoa, meni ja osti MB Viton. Ai että sillä on hyvä ajaa ja melkein 3 litran koneella ja turbodieselillä varustettu kun on niin ei tosiaankaan jää jalkoihin. Ikinä oikein oo Mersujen päälle ymmärtänyt, mutta pikkuhiljaa mäkin rupeen pääsemään jyvälle. :D Keskiviikkona oli puut tosi kauniita, kun pakkanen kiri -25'c, torstaina sit olikin enää jäljellä -7'c ja kaamea lumimyräkkä. Tai no, tuuli pyöritti jo olemassa olevaa lunta, ei sitä enää lisää tullut.

Mitä te teette, kun podette tylsyyttä? Entä, järjestättekö te läheisillenne spontaaneja yllätyksiä ja jos, millaisia?? Vinkkejä saa antaa, mulla ei ole nyt muuta kuin aikaa! :)

Asos + Chanel = :O

2010-12-30T05:43:00.001+02:00

Olipa yllättävää, että Asoksella silmät rupes harittamaan Chanel -laukkua kohti. Siellä on näköjään ollut vintage(käytetty)-Chanel myynnissä, hintakin ollut vaivaiset 2769,12€. :D

Tuotetiedoissa lukee mm. seuraavaa: "Sourced by a licensed vintage Chanel specialist". Niin, eli kukahan on saanut vanhan veskansa Asokselle myyntiin? :) Hassua muuten, että laukun kohdalla lukee jo "out of stock", mutta silti se pidetään siellä näkyvillä... Mainostamista? Asiakkaiden kalastelua? No eeeeeeiiii se niin voi olla.

Kuvat

How nice

2010-12-28T01:09:00.000+02:00

Tulihan taas varsin tehokas potku perseelle siitä, että täytyy ruveta etsimään toista työpaikkaa. Uudessa työvuorolistassa ei ole ainuttakaan työvuoroa. Ei ainuttakaan - kolmeen VIIKKOON!!! Mitä helvettiä?! En jaksa tällaista paskaa, epävarmuutta ja stressiä. :(

Työkaveri lohduttaa, että kyllähän niitä vuoroja aina tulee, kun joku sairastuu kuitenkin. Joo, mut se ei olekaan pointtina tässä. Jos lähtökohta on se, ettei ole ainuttakaan vuoroa niin ei voi mennä minnekään kun liikkumiseen tarvitsee rahaa eikä mitään viitsi sopiakaan kun sitten se yksi jämävuoro soitetaan sulle just silloin kun jotain menoa olisi. This sucks! Ärsyttää, että tienaisin paremmin ihan vaan kotisohvalla maaten, kylkeä kääntäen ja kerran kuussa työttömyyskorvausta nostaen. Niin taidan tehdäkin, mitä sitä suotta nostaa ahteria sängystä.

Christmas presents from me to me

2010-12-27T12:42:00.000+02:00

Sovittiin perheen kanssa, että tänä jouluna ei pahemmin lahjoja ostella, joten kävin sitten ennen joulua shoppailemassa ennakkoalessa ja ostin itselleni muutaman lahjan. On ainakin mieleisiä. :3

Okei, sukkaostokset lähti vähän käsistä, mutta Seppälässä oli osta 3, maksa 2 -tarjous. Hamstrasin sitten kolme pakkausta, jossa on kolmet sukat ja lisäksi sieppasin vielä mukaan yhdet norsusukat, jotka on korallin väriset. Kassalla loppusumman kuultuani kuvittelin, että sillä kassalla jäi noi norsusukat lyömättä, mutta kuitin mukaan ne maksoi 0,60 euroa. :O Olin vähän monttu auki, koska ei niissä ollut merkintää mistään alesta.

Tiimarista kävin hakemas vähän koulutarvikkeita, koska mulla menee hermo käsilaukun pohjalla pyöriviin kyniin. Ja kynä pitää olla, mä kun kuljetan aina kryptolehteä mukana ja täyttelen sitä jos on tylsää. Uutta penaalia (tai oikeastaan mitään näistä) en olisi todellakaan tarvinnut, mutta tuossa on niin hienot värit, etten malttanut jättää kauppaan. Penaali on malliltaan aika hauska, ympäröity vetoketjuilla ja sen voi avata mistä vetoketjusta tahansa. Viivoittimen kohdalla vähän lapsetti, kun piti ostaa Nalle Puhia. :D

Enkelin Eväspussista ostin eväsrasian 2,50 €:lla. Ihanaa retromallia!

Sitten herkkupalat viimeisinä. Aleksi 13:ssa oli laukkuja -30% alessa, ja kävin sisäistä kamppailua siitä, ostanko vaiko enkö. Mutta jos on viimeisen puolen vuoden ajan himoinnut jotain todella paljon, käynyt hipelöimässä sitä säännöllisesti ja sitten se tulee alennukseen ja vielä hetkellä kun on rahaa ostaa se, niin aika paljon saa olla tahdonvoimaa vastustaakseen terveen järjen ääntä. :)

Voiko laukku enää paljon kauniimpi olla (taidan sanoa noin jokaisen ostamani laukun kohdalla)? Merkkinä Ril's, materiaali nahkaa, väriltään "likaisen" harmaa, koko täydellinen. Noi "suikaleet" iskee ihan kybällä. :D

Laukkua vielä sisältä kuvattuna.

Tätä Your Facen laukkua oon käynyt vähän vähemmän aikaa sovittamassa olkapäälle, mutta ihan riittävän monta kertaa kuitenkin. Laukku on iso kooltaan ja räyheä ulkonäöltään.. Ei ehkä maailman paras talvikeleille, kun olkahihnaa ei voi säätää ja takki on kuitenkin paksu. Keväämmällä sitten pääsemme aloittamaan yhteisen taipaleen. Tämä laukku ei ainakaan yhtään helpota sitä, että vähentäisin mukana kannettavan tavaran määrää; tänne mahtuu kaikki, mitä naisihminen ikinä voikaan keksiä kantavansa mukanaan.

Tästä kuvasta näkee värin vähän tarkemmin. Mikä toi nyt sitten on..? Ruskea, harmaa tai jotain ihan muuta. Hieno ja helposti yhdisteltävä väri joka tapauksessa.

Alennusmyynteihin ei muuten sitten tarvitse mennäkään, ettei tuu tuhlattua enempää. :D

What was that which went by? Oh, that was Christmas

2010-12-27T01:11:00.000+02:00

Joulu sitten meni... Yhtä hujauksessa kuin se tulikin. En tiedä, mihin tämä syksy oikein katosi, ja pian jo vaihtuu vuosiluku taas yhtä suuremmaksi. Pyhät sujui rauhallisissa merkeissä, aattona kävin vielä Seinäjoella Anttilassa täydentämässä kummitytön lahjaa. Iltapäivällä syötiin, käytiin maakuntakierros sukulaisten haudoilla ja illalla saunottiin. Niin ja katsottiin telkkua ja - guess what - syötiin hiukan lisää. :)

Rebekka vietti ensimmäistä jouluaan ja oli aivan ihmeissään uusista tuoksuista (joulukuusi, kinkku ja muut jouluruoat jne.). Koirat sai luita lahjaksi; paketoin molemmille omat paketit. Manta taisi sitten loppupeleissä avata molemmat, kun Rebekka ei oikein ymmärtänyt homman nimeä.

Tuli aivan kamala ikävä Rapea... :( Se oli hyvä avaamaan paketteja. Muutenkin tuntuu hassulta että Manta on talouden vanhin koira ja sekin on vasta 3-vuotias. Nyt jouluna jotenkin korostuu se, miten ihanan kiltti ja rauhallinen Rapsu olikaan aikuisikään päästyään. Mamman murukulta saa kuitenkin tuikkia kirkkaana tähtenä taivaalla ja on varmasti tänä jouluna syönyt niin monta luuta kuin on vain halunnut ja jaksanut.

Kuvasin vähän meidän joulukuusen koristeita... Nämä kaksi yläpuolella olevaa koristetta on erityisen tärkeät; äidinäitini on virkannut ne. Koristeita on ollut alunperin enemmän, mutta muuttojen yhteydessä niitä on hukkunut eikä jäljellä ole enää kuin neljä kappaletta.

Raskaimmat (lasi)pallot laitoin lasivadille, koska joulukuusen oksista ne melko varmasti tippuisi. Siskoni on ottanut tavakseen ostaa joka joulu äidillemme uuden joulukuusen koristeen; jonkun erityisen hienon ja niitä on kertynyt jo aika kiva kokoelma. Nämäkin ovat kaikki siskoni ostamia, samoin kuin edellisistä kuvista kolme ylintä palloa.

Aaton ja joulupäivän välisenä yönä valvoin myöhälle (tai siis aikaiseen) ja oli sen vuoksi vähän vaikeuksia herätä kahdeksaksi joulukirkkoon. Pakkanen oli verottanut väkeä, kovin oli kirkko tyhjillään... Muuten en ole kirkkoihmisiä, enkä joulukirkossakaan ole käynyt kuin kerran ennemmin 16 vuotta sitten, mutta nyt päätin, että käyn katsastamassa meiningin ja samalla kotikuntani kirkon, jossa olen saanut nimeni mutta jossa en ole sen jälkeen käynyt kuin kerran kakarana yksissä häissä. Ja oli se vaan komea ja vaikuttava paikka, penkit tosin yhtä epämukavat kuin kaikissa muissakin kirkoissa.

Joulukirkon jälkeen torkuin koko päivän telkun ääressä ja alkuillasta menin ihan sänkyyn asti torkuille. Iltakymmeneltä alkoi nimittäin työvuoro meidän firman krouvissa. Yöllä kolmeen saakka janoisten kestitsemistä ja siitä ABC:n burgeriaterian kautta kotiin.

Tämän näköisenä olin töissä. Silmät sai asiakkaat vähän hämilleen, mutta se oli tarkoituskin. ;D Meikki oli kerrankin onnistunut ja kynnet sointui hyvin kokonaisuuteen (kynsissä Dependin vihreää lakkaa). Kuvassa mun päässä muuten äitiltä saama joululahja, sen itse neuloma iiiiiiso pipo. Ihanaihanaihana!

Tänään (siis sunnuntaina) oon nukkunut myöhälle, syönyt ihan järkyttävän paljon, katsonut tolkuttomasti telkkua...

...kuten Narnian Tarinan (vai mikä se nyt oli). En normaalisti pidä mistään fantasia/satuolentoleffoista. Taru Sormusten Herrasta on ihan hirveän tylsää katsottavaa, Harry Potterit jotain ihan kuraa, mutta tämä on kyllä ihan jees. Ei tosin niin jees, että jaksaisin kirjaa lukea.

Huomenna sitten aamusta äitin miehen kans autokaupoille... Sillä on kiikarissa yksi Mercedes Benzin Vito-paku. Toivottavasti se on odotusten mukainen. Ja illaksi sitten töihin. Mulla on ihan ihmeellinen vuoro, 18.30-23. Normaalisti iltavuoro alkaa kolmelta, niin toi 4,5 tuntia hujahtaa varmaan nopsaan.

Sujuiko teidän joulu niin kuin olitte alunperin kuvitellut sen sujuvan?

Merry Christmas...

2010-12-25T00:08:00.001+02:00

...from all of us to all of you!

Vin Diesel with helium voice

2010-12-22T01:57:00.001+02:00

Meinaan nätisti sanottuna pissiä housuihini täällä, kun katson tätä videota. :'D Loistavaa, mäkin haluan heliumia tänne. Tai ainakin Vin Dieselin, nythetisamantientälläsiunaamallasekunnilla! :)

Bunny Suicides

2010-12-21T22:40:00.001+02:00

Bunny Suicides on hyvä esimerkki mun... ööh... erikoisesta (?) huumorintajusta. Bunny Suicides on Andy Rileyn luoma hahmo; jänis, joka ei yksinkertaisesti tahdo enää elää ja keksii mitä moninaisimpia tapoja tappaa itsensä.

Ja nämä piirrokset ovat oikeasti hyviä, niissä on tarkkoja yksityiskohtia, joita ei kaikkia huomaa ensivilkaisulla, eikä edes toisella.

Kuten vaikka yllä oleva kuva. Tätä katsellessa täytyy ottaa oikein silmä käteen ja tarkastaa, että toimisiko tuo härveli. :D

Andy Rileyn mielikuvitusta täytyy suorastaan ihailla. Mistä ihmeestä tämä mies keksii nämä kaikki keinot? Tosin, samaa voi kyllä pohtia esim. kauhuleffojen kirjoittajilta: mitä ihmettä heidän päässään liikkuu kun keksivät niin sadistisia juonenkäänteitä (Saw -leffojen sarja nyt hyvänä esimerkkinä, tai jos haluatte katsoa jotain todella sairasta, niin vilkaiskaa The Human Centipede -leffan traileri :x). Silti on nerokasta yhdistää niinkin suloinen otus kuin pupu (ja näissäkin kuvissa pupu on piirretty yksinkertaisen suloiseksi) ja yhdistää se ihan eri genreen.

Mitä mieltä olette seuraavista?

Naurattaako ketään muuta? :D

Tässä on taas paljon yksityiskohtia, jäniksen päitä menossa kärryyn ja toistaiseksi vielä ehjät jänikset puimurin edessä tulilinjalla.

Voi pyhä yksinkertaisuus, itsari vedenpaisumuksen avulla! ;D

Tai tämä, sykähdyttävää näyttää natsien edessä peace-merkkiä. :)

Musta saa varmaan todella täyspäisen kuvan tämän jälkeen.
Luetteko te mitään "kyseenalaisia" sarjakuvia tai viehätyttekö mistään epäsovinnaisesta taiteesta?

Kuvat

Maailman paras koiran lelu

2010-12-20T23:10:00.000+02:00

Ikeassa tehdään oikeasti jotain todella kestävää... Koiramaailma tuntee tämän lelun, melkein joka koirakodista löytyy tuo kyseinen öttiäinen. Ne on ihanan halpoja ja kestäviä, niitä voi pestä ja ne sopii kaiken kokoisille ja ikäisille koirille. Mistä nyt puhutaan? Ikean rottapehmolelusta tietenkin. Rotta ei ole tarkoitettu koirien leluksi, mutta en ole tavannut ainuttakaan ihmislasta, jolla tämä olisi... Sen sijaan olen kuullut monien kymmenien koirien leikkivän tällä.

Ostin alkukesästä Ikeasta yhden rotan odottamaan silloin vielä syntymätöntä pentuani ja nyt se on ollut koko syksyn todella kovassa käytössä. Lempilelustatus on ansaittu. :)

Siinä teille todistusaineistoa meiltä, miten kovakitaisesti (:D) tuota rottaa tässä taloudessa kohdellaan. Onneksi sisko kävi viikonloppuna Tampereen suunnalla ja samalla reissulla pyörähti Ikeassa.

Tilattiin samalla kertaa kaksi rottaa, sisko oli ihana kun toi toisen valkoisena (=labrarotta). Miten noin suloista viitsii koirien käyttöön edes luovuttaa. :)

Onko teillä lemmikkien käytössä jotain, mitä ei ole alunperin lemmikeille tarkoitettu?

Hei herra deejii, laita levy soimaan, part I

2010-12-20T14:03:00.002+02:00

Moni osaa sanoa selvästi, mikä on hänen musiikkityylinsä tai nimetä yhden genren, mistä pitää. Itse olen kaikkiruokainen, joka musiikkilajista uppoaa jotain... Lisäksi moni haluaa unohtaa esimerkiksi ysärijumputukset ja kotimaiset ikivihreät ja naureskelevat makeasti "oi niitä aikoja" -fraasia hokien, kun taas minä innostun kahta kauheammin, kun kuulen jotain edellämainituista.

Kun olin lapsi, meidän perhe vietti paljon (ja kun sanon paljon, tarkoitan paaaaaaaaaaaljon) aikaa autossa ajellen ympäri Suomea. Isä varsinkin oli iso Irwin -, Frederik -, sekä Matti ja Teppo -fani, joten niitä tuli kuunneltua antaumuksella jo nelivuotiaana. Tässä suosikkini kyseisiltä esiintyjiltä, näitä biisejä kuuntelen edelleen ja ne löytyy esimerksiksi MP3-soittimestani.

Lisäksi kotimaisista vanhemmista biiseistä tykkään mm. näistä:

Tää biisi kertoo ihan nimeä myöten mun isäni tarinan... Lappareilla on muitakin hyviä lauluja. Kenenkään muun en tiedä kuuntelevan tätä bändiä kuin siskoni ex-miehen. Nykynuoret ei ymmärrä hyvän päälle ja vanhempi väki ei vissiin kehtaa myöntää kuuntelevansa. :D

Sitten muutama lempparini:

Tämä on aivan ykkönen, voisin soittaa repeatilla monta tuntia putkeen (ja joskus niin olen tehnytkin). :)

Poets of the Fall on ehdottomasti lempibändini. Niillä ei vain ole huonoja kappaleita. Muuten olen sellainen "noukkija", noukin biisin sieltä ja toisen täältä, mutta POTF on ainut bändi, jonka koko tuotannosta tykkään.

Ja sitten muutama villi kortti. Näitä kuuntelen myös ihan oikeasti. :D

Huih, siinä oli video jos toinenkin... Täytyi puolessä välissä tehdä päätös ja jakaa postaus kahteen osaan: kotimaisiin ja ulkomaisiin. Seuraavassa osassa siis ulkomaiset lempparit.

Hyvää alkanutta viikkoa kaikille!

EDIT// Ei näköjään suostu Youtube soittamaan tuota Neon 2:n Polkua, joten tilalle siis Hausmyllyn Ikävä lokakuu. :)

Kuulumisia

2010-12-17T20:29:00.000+02:00

Toivon todella hartaasti, että tällaista ajanjaksoa ei tule enää koskaan elämääni. On ollut suoraan sanottuna helvetillinen syksy. Riitaa, eripuraa, pettymyksiä, epävarmuutta... Kaikkea sitä, mitä ei kenenkään pitäisi joutua kokemaan. Tunteet on seilanneet joka suuntaan, päätöksiä ei pysty tekemään ja tuntuu, että haluaisin vain käpertyä peiton alle ja nukahtaa. Ja nukkunut olenkin; oikeastaan kaikki vapaa-aika menee jos ei nyt aivan unessa niin jossain unen ja valveen rajamailla.

Työt oon saanut tehtyä, mutta aikalailla vaivoin. Oon niin kypsä tuohon pitkään työmatkaan, ettei mitään rajaa. Mä haluaisin pyöräillä töihin tai vaikka kävellä. Mitä tahansa muuta, kuin ajaa autoa väsyneenä. Autoilu on mulle rakas asia, mutta kun neljänä peräkkäisenä aamuna yövuoron jälkeen lähdet väsyneenä luistelemaan muiden autoilijoiden sekaan niin menee maku koko touhusta. Päätinkin siis, että ensi keväänä muutan Seinäjoelle. Muutenkin jo aika päästä elämään omaa elämää... Jos viimeistään toukokuussa saisi muutettua, niin ehkä jaksan vielä sen voimalla tämän kevään. Kämpän etsiminen koiran omistajana on vaan toinen tarinansa, mutta en jaksa nyt murehtia sellaisia.

Kamalasti olen blogia ajatellut tämän tauon aikana ja mielessä on ollut juttuja, joita "pitää käydä kirjoittamassa", mutta sitten se jää ja kun aikaa kuluu x-määrä niin kynnys palata takaisin kasvaa. Mutta toisaalta, ihan helposti tämä kirjoittaminen taas sujuu. Valoa tunnelin päässä ja silleen...

Voin ihan vilpittömin mielin sanoa, että toivon itselleni parempaa uutta vuotta. Jos vaikka pyyhkisi koko menneen elämän pois mielestä (kuvaannollisesti siis) ja aloittaisi ihan puhtaalta pöydältä. 2011 -vuodesta aion tehdä HooCeen vuoden; itseni näköisen ja itselleni sopivan. Ja tämä on lupaus. :)

Entäs Rebekka?

Rebekka voi hyvin, se on kasvanut isoksi tytöksi. Painaa tällä hetkellä vähän vajaa 20 kiloa, eli poissa on minun pikkuvaavani. :) Suloinen tyttö on vienyt sydämeni ja pelkoni siitä, etten Rapsun jälkeen voisi kiintyä yhteenkään koiraan, ovat osoittautuneet turhiksi. Tämä koira on symppis, huumorintajuinen ja uskoisin saavani sen tempauksista aika monet naurut. Ilmeikäs se ainakin on, hyvä niin!

Näihin kuviin, näihin tunnelmiin! Nyt täytyy ruveta valmistautumaan työvuoroon. Oon syksyn aikana tehnyt meidän talon tanssiravintolassa joitakin työvuoroja ja nauttinut viinan myymisestä ja drinkkien vääntämisestä täysin siemauksin. Ja saan aivan euforisen olotilan siitä, että pääsen töistä jo neljältä yöllä, kun normaalissa yövuorossa töissä täytyy kökkiä aamuseiskaan. Mikä ihana tunne lähteä töistä, toivottaa hyvät yöt ja ajatella, että sen jonkun täytyy olla siellä vielä kolme tuntia. Ihanaa! :D Tänään pitää laittaa lilaa luomelle oikein kunnolla, kun meillä on Veeti Kallio esiintymässä. Siinä vasta mies mun makuuni; kalju, tatuoitu ja tummalla äänellä varustettu pakkaus. Omnomnom! :P

Viikonloppuja!

HooCee ♥ it

2010-12-17T11:22:00.000+02:00

Dream place to live

Hyvät vaihtoehdot kun joko New York tai sitten kunnon pystymetsä. :D

Clothes you would like to wear

Kunnon bleiseri olis poikaa, mulle ei vaan sovi kuin harvan mallinen... Mun hartiat on sen verran "kulmikkaat", että olkatoppaukset ja monet bleiserimallit saa mut näyttämään ihan Sue Ellen Ewingiltä.

Ihanaa kun olis kaikkia erilaisia sukkiksia ja leggingsejä! Liian usein tulee vedettyä jalkaan ne tylsät mustat.

Pyjama on aina pop. Varsinkin juuri kuvan mallinen: lyhythihainen paita/toppi ja pitkät pultut housuissa.

En haluaisi ihan näin korkeita korkoja, mutta ylipäätään olis ihanaa kun vois laittaa korkkarit koska tahansa jalkaan ilman pelkoa rakoista ja jumalattomista päkiäkivuista. :(

Verkkarit!! \,,/

Mun kropalle ei sovi mitkään trenssit, mutta sellainen olis ihana omistaa.

Joo ja pillifarkut, voi nam! Vaan ei näillä reisillä eikä tällä perseellä. :D

Motskarirotsi olis enemmän kuin katu-uskottava. Tulispa tällainen joskus jossain toiskäsikaupas vastaan.

Farkkushortsit on ihanan helppo kesävaate... Vaan en itse käytä samasta syystä kuin en farkkujakaan, syyn voit lukea pari kuvaa ylempää pillifarkkujen kohdalta.

The hair you would die for

T-Ä-Y-D-E-L-L-I-S-E-T!!!

The way you would spend most of the days

Ulkona, yleensä koiran kanssa.

Uppoutumalla hyvään kirjaan.

Shopshopshop!

Tirsottelu on maailman parasta.

Loikoilemalla ja vain olemalla.

Voisin oikeesti elää ihan vaan banana splitillä.

...mutta koska se ei oo mahdollista niin täytyy nauttia elämästä syömällä muutakin.

Things you would like to have

Tällaisen linnan kun sais, niin en oikeesti poistuisi kotoani enää koskaan. Ei olisi syytä kun kaikki ihanuus on kotona.

Louis Vuittonin laukku, kiitos nam. :P

Rakkauttakin olis mukava saada (ja antaa).

Tästä voisin ottaa kaiken: tietokoneen, pöydän, tuolin, lampun, ikkunan, maiseman...

Person you would love to look like

Prinsessa Madeleinessa on kaikki kohdallaan - ainakin ulkonäöllisesti.

Villinä korttina Alyssa Milano. Siinä vasta kaunis ja mieleenpainuva nainen!

Noin, sainpahan vaan tämän kiertojutun tehtyä... Huh, kun meinas mennä hermo. Nyt unta kupoliin. Yövuoro alla, kello on 11:20 enkä oo nukkunut vielä yhtään. Palaan illemmalla kertomaan kuulumisia tarkemmin ja ilman kiertohärpäkkeitä ja tehtäviä. :)

"Ten, nine, eig...ht, sev... ZZzZzZZZzz...."

2010-12-15T04:10:00.001+02:00

Kymmenen asiaa, joita vihaat yli kaiken:

01. Kahvi missä muodossa tahansa.
02. Tekopyhät ihmiset.
03. Karpalotuotteet (jogurtti, lonkero, mehu... you name it!).
04. Pitkä työmatka (max. 10 km olis pop).
05. Hikiläiskät puserossa.
06. Hikoilu nyt noin muutenkin.
07. Liuskoittuvat kynnet.
08. Känniset keski-ikäiset "hyvine" vitseineen.
09. Eräs työkaveri.
10. Epävarmuus.

Yhdeksän asiaa, jotka ovat ominaisia sinulle/luonteellesi:

01. Asioiden siirtäminen "huomiseen".
02. Olen fanaattinen tavaroiden omista paikoista (hallittu kaaos on paras sanakombo kuvaamaan mun tavararöykkiötä).
03. Värien käyttö (kirjoittaessa, vaatteissa, asusteissa etc).
04. Karski huumorintaju ja sen mukaiset vitsit.
05. Kovaäänisyys.
06. Kiroilu (kiitos SA-int tämän piirteen yltymisestä).
07. Valvominen myöhään (kiitos 3-vuorotyön tämä valvominen jatkuu aamukolme sijasta aamuun saakka).
08. Omaisuuden omiminen (ts. en tykkää lainata kenellekään mitään).
09. Nauru herkässä (ja ääni kantaa kauas! :D).

Kahdeksan tapaa valloittaa sinut ja sydämesi:

01. Samankaltainen huumorintaju.
02. Pilke silmäkulmassa.
03. Kehut (kuka nyt ei haluaisi kuulla olevansa mukava, hyvännäköinen etc?).
04. Spontaanisuus (jos halutaan mennä yöllä neljän aikaan pulkkamäkeen niin sit myös mennään!).
05. Eläinrakkaus (especially: Koirat määrää, kissat häärää! :D).
06. Kunnioitus mun koirankoulutusmetodeja kohtaan.
07. Miehellä maskuliininen ääni.
08. Ymmärrys siitä, että mun mukana tulee aina x-määrä koiria. ;)

Seitsemän asiaa, joita toivot tällä hetkellä:

01. Varmuutta moneenkin mieltä askarruttavaan asiaan.
02. Rebekan sisäsiisteys.
03. 2-vuorotyö/säännölliset työajat.
04. Oma kämppä.
05. Louis Vuitton Berkeley bag. :P
06. Kovien pakkasten loppuminen (max. -15'c on hyvä).
07. Raitis joulu joka talouteen.

Kuusi asiaa, mitä teet ensimmäisenä kun heräät:

01. Sisäkengät jalkaan.
02. Koiralle ruoka.
03. Puen takin, kaulahuivin, pipon ja rasat.
04. Käytän koiran ulkona.
05. Vessaan.
06. Tietokone auki.

Viisi ihmistä, ketkä tietävät eniten murheitasi:

01. Äiti.
02. Ammatti-ihminen.

Muut ei sitten niin paljoa tiedäkään.

Neljä asiaa, joista olet riippuvainen:

01. Koiran pusut.
02. Salmiakki.
03. MAITO!
04. Autoilu.

Kolme kauneinta asiaa, mitä sinulle on sanottu:

01. Oot mulle rakas.
02. Sä selviät tästä.
03. Tuletko tyttäreni kummiksi?

Kaksi asiaa, mitä pelkäät eniten:

01. Vanhuutta.
02. Mokaamista.

Yksi tunnustus:

01. Olen keksinyt itselleni 5-vuotisohjelman, jonka päätyttyä aion muuttaa ulkomaille. :)

Rakkaudesta se hevonenkin...

2010-10-03T11:02:00.002+03:00

Niin, jonkun on täytynyt kokea joko suurta sielun tuskaa tai vastaavasti palavaa rakkautta mun Reino Renaultia kohtaan tehdäkseen sille näin:

Oikeasti, mistä näitä idiootteja oikein sikiää...? Muthafucka.

Unelmia ja toimistohommia

2010-10-01T02:31:00.001+03:00

Hola! Cómo esta?

Piiiitkästä aikaa jälleen maisemissa! Miten kauan aikaa onkaan kulunut, melkein kuukausi. Ziisus! On tapahtunut aika paljon sen jälkeen kun viimeksi kirjoitin... Tauko ei ollut suunniteltu, mutta tuli tarpeeseen. Tässä on käyty henkisesti, jälleen, siellä aallonharjalla kuin ihan pohjamudissakin.

Työstressi oli kova jokunen aika sitten ja kamelinselkä katkesi alkukuusta kun kauan odottamani lomaviikko meinasi palaa puihin. Itkin töissä sitä, että meiltä työntekijöiltä on nyt viety jo vapaa-aika, unirytmi, ja näköjään lomatkin. Kohta varmaan viedään ihmisen normaali levontarve ja me istua kökötämme tiskin takana kolme vuorokautta putkeen. Onneksi tilanne ei äitynyt noin pahaksi vaan sain pitää lomani ja ladata akkuja. Viikko menikin sutjakkaasti uuden tulokkaan, REBEKAN, kanssa. Ja menee sutjakkaasti edelleen, rakastan tuota pentua jo enemmän kuin mitään muuta!

Hmmm... Mitäs muuta tässä on ehtinyt tapahtumaan.. No, aloitin kaksi harrastusta; kuntopiirin ja espanjan kielen kurssin. Molemmissa olen käynyt intoa puhkuen: ihanaa kun on jotain muutakin tekemistä kuin työt ja kotona kykkiminen! Tatuointi nyt on ollut ihossa jo sen kuukauden päivät ja siitäkin olen todella ylpeä. Katsokaa itse:

Rebekasta seuraavaksi yksi otos. Trust me, tulette näkemään tästä likasta kuvia tulevaisuudessa todella paljon! :)

Jotain ostoksiakin on tullut tehtyä... En ole pysynyt kärryillä, mitä kaikkea on tullut osteltua tämän tauon aikana. Kosmetiikkaa aikas paljon ja Rebekalle joitain tarpeellisia asioita. Varmasti kaikkein paras ostos koko vuoden aikana on ollut Viledan "suikalemoppi" ja sanko. Meillä ei meinaan ole näin puhdasta ollut koskaan; lattiat pestään vähintään kerran päivässä (välillä kaksi tai kolmekin) kun pissaa ja sotkua nyt vaan tulee, vaikka kuinka ravaisi pennun kanssa ulkona. Muuten Rebekka on kiltti tapaus pieniä luonnollisia riiviökohtauksia lukuun ottamatta. Syö paremmin kuin yksikään pentu koskaan (toivottavasti asian laita myös pysyy niin) ja kulkee hihnassa kuin enkeli. Jotain koulutusjuttuja ollaan jo tehty ja Rebekka osaa istua käskystä ja ihan mielettömän hyvin tuntee sanan "ei" (yllättävää, että sitä on viljelty paljon). Niin ja uskomattoman kiltisti antaa putsata korvat ja leikata kynnet! Unbelieveable! Seuraavaksi olis vuorossa makuulle meno, luoksetulon harjoittelua ja totta kai Rebekka täytyy opettaa sanomaan päivää. :D

Noh, niin mutta tässä jotain hankintoja, joihin oon kuukauden aikana sortunut:

Amélien oon nähnyt kerran ennenkin ja silloin en sitä oikein jaksanut katsoa. Halusin kuitenkin selvittää, miksi niin moni kyseistä leffaa rakastaa, että ostin sen Anttilan alekorista huimaan 5,99€ hintaan. Ja oikeesti: rakastuin! Täähän on ihan mahtava elokuva, suosittelen erittäin lämpimästi.

Rannekellonkin sain vihdoin hommattua. Ei vaan ole digitaalinäytöllä, mutta muuten oikein toimiva kapistus. Miesten mallia, mutta kukas noita laskee. :)

Sit tärkeimmät kosmetiikkajutut tälle syksylle.

Max Factor Max Effect mini nail polish, Sunny Pink. IsaDora 611 Muddy Water ja 610 Bare Fudge. Noi ruskeen sävyt on täydelliset syksyä ajatellen! Sävyissä ei kamalasti ole eroa, mutta en vaan osannut päättää kumman otan niin otin... You know.. :)

IsaDoralta uutuusluomiväri, Eye Focus ja sävynä 48 Lilac Delight. Suosittelen, pigmenttiä on paljon ja väri pysyy luomella hyvin (toki mulla on pohjustaja).

Rimmelin huulikiilto 210 Blown Up (tässä on hauska spaatteli), Rimmelin rajausväri (tästä on tullut mun luottotavara!), Trind Caring Color (olisko sävy CC131?? Tai sit se on vaan joku valmistuskoodi) ja viimeisenä mun lempparilakaksi suoraan itsensä kiilannut Revlonin 093 Tropical Temptation. Voin vaan sanoa, että koralli/persikka -innostus se vaan jatkaa voittokulkuaan. On tainnut tulla jäädäkseen. ;)

Mutta hei, mitä teille kuuluu...??

ps. Lisäsin uuden tunnisteen Rebekkaa varten. Tunniste Ah so Lovely tarkoittaa siis tuota pientä söpöliiniä ja Lovelyhan tulee puhtaasti sen rekisterinimestä. ;)

TÄNÄÄN!!!

2010-09-02T07:26:00.002+03:00

Kaksi sanaa: tatska ja koira. :D

Sain siskolta pennulle pentupaketin. Meillä on noita punaisia kasseja nurkat väärällään, kun joka pentueen kohdalla niitä on jäänyt joku ylimääräinen. Kahteen asiaan haluaisin teidän kiinnittävän huomionne: toinen on Mantan turpa vasemmassa reunassa (:D) ja toinen on punaisen kassin päällä oleva pinkki panta. Sisko osti sen vuonna 1989 ensimmäiselle bokserilleen ensipannaksi ja se on siitä lähtien ollut meidän perheen jokaisella koiralla ensimmäisenä kaulassa - kyllä, myös pojilla. :) Pannassa on siis aimo annos nostalgiaa kun sen tänään laitan ikioman koirani kaulaan.

Käytiin eilen Keskisellä, josta ostin Hurtan heijastinhihnan, vilkkuvan valojutun (laitan sen joko pennun pantaan tai hihnaan pimeällä vilkkumaan) ja lisäksi ostin sen ensimmäisen vinkulelun... Tuo kroko tulee luultavasti kohtaamaan tiensä pään noin vartissa jahka se annetaan koirien käsittelyyn, mutta mitäs me pienistä. :)

Nyt ei ajatus kulje. Yövuoro takana ja nukkua ei ehdi kolmea varttia enempää ennen kuin täytyy säntäillä taas. Tuun myöhemmin vielä kertomaan ensivaikutelmia sekä pennusta että tatskasta, jahka vain koneelle asti taas kerkeän. :)

Happy Happy Joy Joy

2010-08-31T06:26:00.000+03:00

Ihan pakko alkuun hehkuttaa: sain tatuointiajan tämän viikon torstaille!!!!! Mähän kävin joku aika sitten kyselemässä kuvan perään, mutta tatuoija sanoi, ettei tämän vuoden puolelle ole vapaita aikoja. Lupasi mulle kuitenkin kuvan piirtää. Kysyi sitten, mihin kuva tulee ja kun näytin kohdan, hän tokaisi että niinkös pieni siitä tuleekin, noh katotaan jos saatais sulle joku peruutusaika. Ja kuinka ollakaan, viikko sitten maanantaina tuli tekstari että 2.9. klo 10:00 olis peruutusaika, tulenko? Totta hemmetissä tulen! :)

Nyt en muista, olenko kertonut tulevan kuvan tarkoituksen, mutta vähintään sitten kertauksena: aion tatuoida Zorron Z-tunnuksen + sen ympärille jotain tribaalia tai muuta härpäkettä, mitä tatuoija siihen sitten keksiikin piirtää, joka sopii kuvan tyyliin. Kuva tulee kunnioittamaan Rapsun muistoa, sen rekisterinimihän oli Zorron siviilinimi (Diego de la Vega) ja lisäksi Rapsulla oli musta maski - aivan kuten Zorrolla. ♥ Kuvan tunnistavat kaikki, mutta samaan aikaan sillä on minulle syvempi, tunteikkaampi, merkitys. Ja onhan tuo Zorro aika mielettömän komea uros, kenen piirroksena tai näyttelemänä tahansa. ;)

Odotan jännityksensekaisin tuntein torstaita. Kuva tulee olemaan näkyvällä paikalla (kyynärtaipeesta hiukan ranteeseen päin) ja näkyvillä, vaikka sen saakin sitten pidempihihaisella puserolla piiloon.. Alaselän tatska ei juuri koskaan näy kenellekään (tai minullekaan) ja jalkapöytien kuvia ei juuri kukaan osaa katsoa, joten sekin varmasti on outoa kun ihmiset saattavat oikeasti noteerata kuvani.

Torstaissa on muutenkin taikaa: haen silloin koiranpentuni kotiin! Ensin tatuoitavaksi ja sitten koira, oi onnea!! Sitten paljastan teille sen nimenkin (ellen oo niin jo tehnyt, kun ei voi muistaa). ;)

Mut hei, mulla on vielä joitain kuvia julkaisematta Lahden reissulta. Laitan ne seuraavaksi..

Jos kuulolla on yhtäkään lahtelaista, joku voisi saada hyvän diilin, jos hakisi sieltä Sokokselta tämän Benettonin laukun ja postittaisi sen mulle. 0:) Rakastuin ja harkitsen vakavissani uusintareissua. Ihan vaan ajelemisen ja laukun vuoksi. Hullua? Todellakin!

Sit, voisko joku selventää mulle tämän liikennemerkin syvimmät salaisuudet? Uukkari kielletty, sen ymmärrän, mutta mitä nuo ajat oikeasti tarkoittaa...? Perjantaisin joo ja perässä tavallaan neljä eri kellonaikaa. Ei ummarra, ummartaako joku muu?

Hessu oli mun uskollinen matkakumppani koko reissun ajan. Ei liikahtanutkaan kartanlukupaikaltaan. ;)

Love it, love it, love it!

Lakkasin Lahdessa kynnet uudelleen, ei ihan tuo rannekoru mätsännyt siihen. Like I give a shit jostain mätsimätsistä. Rannekoru on tämän hetkinen lemppari korallivärinsä kanssa. Siepattu KappAhlin alekopasta, hintaa tuolle tais jäädä joku alta 2 euroa.

Sitten, viimeinen kuva voi olla tosi outo ilman selitystä, mutta sen saattekin tässä: kävin Tampereella McDonald'sissa syömässä ja siellä vessassa oli parasta saippuaa, mitä yleisissä tiloissa nyt vaan voi olla. Tästä pitäisi muiden lafkojen ottaa mallia!

Olisin voinu jäädä puoleksi tunniksi pesemään käsiäni, kun saippua tuntui ja tuoksui taivaalliselta. :)

Huu, tänään on palkkapäivä. Mitähän kivaa sitä keksis itelleen? ;) Mä tarvisin kyllä toiset mustat housut ja mustat peruskorkkarit/kävelykengät noin 5cm korolla. Ja rintsikat. Kyllä voi ketuttaa, kun ostin joku aika sitten Lindexistä ihanat rintsikat niin eiköhän niiden sivussa oleva luu (ei metallinen, oliskohan muovia) on niin pitkä, että rintsikat painaa mua molempiin kylkiin todella ilkeästi. :( Täytyy modailla niitä hieman, lyhentää luita tai ottaa pois. Kyllä ketuttaa!

II Maailmansodan vaiheet selitettynä nykynuorille

2010-08-29T05:48:00.004+03:00

kuva

This is HooCee from Lahti calling

2010-08-22T11:32:00.003+03:00

Terveiset Lahdesta! Tulin tänne viikonloppureissulle. Sain töistä Vauhtiajo -viikonlopun työtaakan ja työvuoroissa joustamisen vuoksi pomolta huomionosoituksena 70 € arvoisen etusetelin (eli toisin sanottuna lahjakortin). Ajelin eilen Reino Renaultilla tänne (mikä ei ollut niin sanottu juttu, kerron kohta miksi), kävin kaupungilla, söin hyvin ja nukuin ihanassa sängyssä ihanan pehmeissä lakanoissa.

Hauska juttu muuten eiliseltä: minä kun saan henkilökuntahintaisen huoneen tästä hotlasta (40 € yö yhden tai kahden hengen huoneessa), pysäköinti maksaa 7 €, joten lahjakortista jäi 23 € ruokaravintolaan tuhlattavaksi. Söin lehtipihvin ja otin jälkkäriksi juustokakkua + join alkoholittomia juomia. Ravintolalaskusta tuo 23 € siirrettiin huonelaskuun eli lahjakortille ja minulle jäi henkilökunta-alen (saan myös ruokaraflasta henkkarialen) maksettavaa hurjat 1,78 €. :) Siinä on jo aterian hinta kohdillaan, sanokaa mun sanoneen!

Reinokin tosiaan toimii taas... Kävi meinaan silleen, että kun viikko sitten sunnuntaina olin lähdössä töistä kotiin, ei Reino päästänyt pihaustakaan. Oli pakko soittaa äiti hakemaan ja jättää Reino työpaikan pihaan. Äitin miesystävä (joka osaa tehdä taikoja autoille) tuli meille tiistaina, jolloin saivat äitin kanssa haettua Reinon kotiin ja hän sitten korjasi... Jotain... Ja sai Reinon taas kehräämään.

Tässä kuitenkin jotain kuvia eiliseltä:

Tästä se lähti. Sain siskon navmanin lainaan tälle reissulle ja yhtä tiukkasanaista keskustelua lukuunottamatta yhteistyö sujui varsin mallikkaasti. Tämä on siis sellainen navigaattori, joka jostain syystä joskus temppuilee omiaan... Esimerkiksi kerran sisko oli ajamassa Etelää kohti motarilla, kun navigaattori komensi: "Tee U-käännös kun se on mahdollista". Ja Kokkolaa kohti ajaessa se olisi opastanut Vaasaan ja Vaasanpuistikkoon. :D Saa siis pienellä varauksella kuunnella navmanin antamia ohjeita. Onneksi tällä kertaa kaikki sujui hyvin, mitä nyt Tampereella se olisi opastanut UKK-instituuttiin vievälle rampille kun piti mennä Lahti/Jyväskylä -rampille. Mutta kyllä se sitten myöntyi korkeamman voiman edessä, nimittäin mute -namiskan. ;)

Ajosää oli tosi mukava, mitä nyt aurinko porotti niin, että meinasi tulla kuuma. Reino on sen verran vanhempi gentlemanni, ettei siinä ole ilmastointia.

Parkanosta hain matkaevästä. Olin nimittäin pe-la välisen yön töissä ja söin vähän aamupalaa kotona ennen parin tunnin tirsoja. Heräsin, pakkasin ja lähdin ajamaan ilman, että söin mitään. Juustohamppari oli pitkästä aikaa tosi namia!

Nämä maisemat mua oli vastassa noin puolessa välissä matkaa. Suomea kauneimmillaan.

Daphnion ainakin tietää tämän paikan. ;) Kun kävimme koulun luontomatkailukurssilla Evolla, pysähdyimme yleensä aina tässä kohtaa ostamaan ruokatarvikkeet. Ja jos ilta kävi tylsäksi, kävimme täällä kaffittelemassa ja ehkä Hesessä syömässäkin. :)

Tässä ollaan jo aika lähellä määränpäätä.

Hotellihuone. Varsin kiva yhden yön yksiö. Ja täällä näkyy telkusta Disney Channel! Mitään muuta telkusta katsellut ku piirrettyjä. :D

Täällä pääsi ensimmäistä kertaa käyttöön mun uusi laukkuni. Lapualaista tekoa ja uskokaa tai älkää, Halpa-Hallista. :) Oon kuolannut tämän perään viime talvesta saakka, mutta en ole jostain syystä raaskinut ostaa. Nyt se oli alessa, joten ostin sen pois sieltä kuleksimasta. Täydellinen kaupungille ja sopii iltamenoihinkin. Vanhanaikaista henkeä uudessa paketissa, I like it.

Sokokselta löytyi silti jotain uuttakin. Karkkivärinen lila laukku. En ole ajatellut liloja laukkuja olevan olemassakaan, mutta huomasin himoitsevani sellaista heti tämän kohdatessani. Ja 10 € hinta ei päätä huimannut.

Lisäksi löysin helmet Glitteristä (8,90 €). Veikeästi moniväriset.

Ja vielä lopuksi.. Montako kauneudenhoitoon liittyvää putelia HooCee tarvitsee yhden yön reissulleen? Katsotaanpa:

Hmmm... Tuossa on kymmenen + hammasharja, kampa, Jordan GO ja meikkipussi.

Ja suihkusta löytyy neljä putelia lisää. :) Ihan kiva määrä purnukoita siis.

Nyt aikomuksena hiukan laittautua ja lähteä kaupungille kiertämään. Huoneen luovutus on klo 16-17 välillä, jonka jälkeen lähden ajelemaan kotia kohti. Rakastan tällaisia minilomia ja suosittelen niitä erittäin lämpimästi! Aina ei tarvitse lähteä kaukomaille moneksi viikoksi rentoutuakseen! :)

DSi

2010-08-14T18:28:00.000+03:00

Helmikuussa kerroin pelikonsolihistoriastani (jota siis ei pahemmin ole) ja kirjoitin, kuinka mieleni tekisi jotain mukana kannettavaa konsolia, koska kotona en pahemmin telkkarin ääressä viihdy. Olen puolen vuoden ajan katsellut eri sivustoilta konsoleita ja pohtinut pohtimisestani päästyä, haluanko Nintendo DSi:n vai PSP:n ja minkä värisen ja mistä sen ostaisin. Ja lisäksi olen kytännyt hintojen laskua ja tarjouksia. Selvää oli alusta asti, etten tule tyytymään tylsään valkoiseen tai mustaan, kun eri värejä kerran on saatavilla.

Hinnat ovat heitelleet pari kymppiä suuntaan ja toiseen ja nyt en enää jaksanut jahkata, vaan ostaa pätkäytin Nintendo DSi -konsolin, turkoosin värisenä. :P

Eihän mulla ollut konsolille mitään laukkua, niin otin käyttämättä jääneen meikkipussin hyötykäyttöön, ennen kuin löydän jonkun kivan silmää miellyttävän ja kulutusta kestävän pussukan, johon mahtuu kaikki tarpeellinen.

Yhden pelinkin jo ostin, ja nyt oon sitten yrittänyt päästä pelikonsolin ja peli(e)n maailmaan. Oon surkea pelaamaan ja lisäksi mulla menee hermo alta aikayksikön, jos en onnistu että sikäli tää konsoli on varmasti hyödyllinen kapistus; toimii mulla samalla vihanhallintaterapiana. :D

Ostin myös Hello Kitty tarvikesetin. Kyllä, olen 24-vuotias. Kyllä, tykkään lapsellisista jutuista. Ei, en aio kasvaa koskaan aikuiseksi. :) En oo mitään suloisempaa nähnyt vähään aikaan kuin Hello Kitty -kuulokkeet.

Eiku olempas, neljä koiranpentua. ;)

Settiin kuului myös pelikoteloita ja puhdistusliina.

Tilasin netistä yhden toisen pelin... Tai se ei varsinaisesti ole peli vaan ehkä sovellus olisi parempi nimike. Näytän sen sitten, kun se saapuu (alkuviikosta pitäisi tulla).

"Äiti on vähän väsynyt"

2010-08-08T05:52:00.002+03:00

Mantahan meillä on tuorein äiti, ja se totta vie näkyy tuosta koirasta. Nyt pitäisi vielä kaksi viikkoa jaksaa hoivata ja imettää vauvoja, mikä ei muuten ole kovin helppoa enää kun ne alkavat kiskomaan huulesta, korvasta, haukkumaan ja voi sitä pissan ja kakkan määrää. :) Lisäksi hampaat (ne pienet ja teRRRävät naskalit) tekee tuloaan, joten voin vain kuvitella miten kipeää imettäminen tekee.

Pointsit täytyy kyllä Mantalle antaa tähän mennessä suoritetusta hoivaamisesta; loistava mamma se vaan on. Pennut täyttivät torstaina kokonaista kolme viikkoa ja kahden viikon päästä ne vieroitetaan Mantasta, eli suomeksi sanottuna muuttavat siskon luo kahdeksi viikoksi. Mantalla toivon mukaan maidon tulo loppuu sen kahden viikon aikana ja sitten täytyykin tarkkaan vahtia, ettei uusi tulokas pääse tissille imemään, koska maitoa voi kuulemma ruveta tulemaan uudestaan.

2.9. haen sitten pentuni kotiin siskon luota. Ja voi kuulkaa kun mua jännittää!!! Jännittää niin, etten meinaa pöksyissäni pysyä. Eilen tuli ensimmäisen kerran itku liikutuksesta, kun katsoin sylissäni olevaa, minulle todennäköisesti tulevaa, pentua. Odotin, että itken pentua hakiessani, mutta näköjään olen herkillä jo ennemmin. Ja miksikö itkin? Siksi, että tajusin konkreettisesti sen, miten elämän loppuessa toinen elämä alkaa. Saattelin huhtikuussa lähes 10-vuotiaan koirani taivaan porteille ja nyt jo saan pitää kolmeviikkoista uutta elämänkoululaista sylissäni. Pentua, josta olen haaveillut monta vuotta ja jonka piti tulla Rapen oppilaaksi, mutta josta tuleekin nyt Mantan oppilas. Sekin liikuttaa, että tajusin siirtyväni eteenpäin. Ensimmäinen isompi askel Rapsun kuoleman jälkeen. Minä selvisin siitä surusta, suru on muuttunut pikkuhiljaa muistoiksi. En malta odottaa, että saan tulevan koirani kanssa rakentaa uusia muistoja.

Mantasta on todella kasvanut aikuinen koira viimeistään tämän tiineyden myötä. Sen silmiin on tullut aikuisen koiran ilme, joka sitten vuosien myötä syvenee ja muuttuu lopulta vanhan koiran viisaaksi ilmeeksi.

Läheinen hetki äitin kanssa.

Tällä viikolla sattui hassunhauska tapaus. Heräsin torstaiaamuna yövuoron jäljiltä silmät ihan sikkaralla ja menin kurkkaamaan pentulaatikkoon. Laskin noin kymmenen kertaa kolmeen. Jokin ei siis täsmännyt ja se jokin oli pääluku. Mietin pääni puhki, mihin yksi pentu voi kadota suorakulmion muotoisessa laatikossa ja siirsin Mantaakin varovasti, jos pentu olisi vaikka Mantan ja laatikon seinän välissä. Ei ollut. Tässä vaiheessa suoristuin ja otin pari askelta taakse päin ja huomasin yhden pennun pentulaatikon ulkopuolella. Oli ilmeisesti kaahinut itsensä Mantan päälle ja päässyt pentulaatikon aukosta pihalle ja sitten päätynyt makaamaan pentulaatikon viereen lehtitelineen eteen. Juoksin hakemaan omasta huoneesta kameran ja siirsin pennun sitten varovasti takaisin laatikkoon. Kaikki hyvin siis ja mitä pentua katselin ja tarkkailin, niin sillä oli ja on kaikki hyvin.

Karkulainen. :)

Brandos shoes for REAL

2010-08-07T07:16:00.001+03:00

Hain Brandoksen tilauksen heinäkuun loppupuolella kotiin.. Kahdet kengät - innostuneisuus ja pettymys.

Ensinnäkin, jos vertaa tässä postauksessa ollutta kuvaa Sixtysevenin korkkareista (linkitetty siis Brandoksen sivuilta) tähän...

...niin jossain mennään mettään niin että kahina vaan käy. Okei, sisäpuoli ei merkkaa mitään jos kenkä on hyvä jalkaan ja niin päin pois, mutta c'mon, jos kuvittelin saavani hopeisen sisäpuolen valkoisilla pilkuilla ja hienolla tekstillä varustettuna niin ei tää todellisuus nyt ihan ollut sitä mitä odotin.

Jos sisäpuolen kurjuutta ja rumuutta ei ota huomioon, on kenkä kaunis kuin kukkanen, mutta ei sovi mun jalkaan niin kuin valettu. Harmillista... 39 on kooltaan inasen verran nafti. Toki nahka joustaa käytössä, mutta kun ei huvittaisi käyttää huonoja kenkiä niin kauan, että niistä tulee hyvät. Musta on tullut H&M:n leopardiballerinojen jälkeen todella vaativa; kengät täytyy istua heti kuin sukka, enkä jaksa muokkausprojekteja. Lisäksi musta on vaan tullut surkea korkkarikävelijä eikä mun päkiät kestä platottomia korkkareita. Mutta toisaalta. Nää on vaan niiiiin kauniit, nahka oikeasti antaa myöten käytössä, korkkarikävelyä voi harjoitella ja päkiöiden alle laittaa geelityynyt. Problem solved?

Sitten niihin innostuneisuuden aiheuttaneisiin kenkiin. Nää on hyvä esimerkki kengistä, jotka istuu heti kuin sukka. Enkä kyllä totta puhuakseni tiedä, olenko koskaan ikinä milloinkaan omistanut suloisempia kenkiä. Edes lapsena. En varmasti ole!

Hallusinaatio

Ammatinvalintakysymys...?

Ril's uutuudet

Jokapäiväiset korumme

This ONE makes me HAPPY and something GREEN

ASOS -tilaus

Louboutin Leo

Joulumuistelot

What's in my bag :)

Living Security System

Jouluvaloihminen

Joulukortittaa

Drool! :P'

Ärrrrrrrsyttää!

Dress of my dream

Roosan värinen nauha

Bailey's

Onko musiikkivideoissa enää mitään rääpyä?

Vagabond -korkkarit

Fashionstoren tilaus

Neiti reipas & rempseä

Costa del Sol 2012!!!

Maskotit

Iskuporakonetta ja 13 naulaa myöhemmin

Tv-taso ja kirjahylly kokivat ruskan

Voi paska... Ei kun kusi..

Sy... Syk... Syksy on täällä...

Uudet syyskengät

Drink it!

Kolme var... rottaa, istui orrella

Oijoijoi!

Vampyyrien vallassa

Moviemaniac

nine-eleven

Michael Kors part 2

Läksiäislahja

Isoveli valvoo

MICHAEL Michael Kors

Soon I'll be free!

Clutchmaniac

Sinnikkyys palkitaan

HooCee heart hearts

Kesäparveke

Voi herramanreera!

*huokaus*

Onko minulla ongelma?

1-VUOTIAS REBEKKA!!

Tankomarkkinoiden parasta antia

(Mid)summer in the city

Muu muu!

Maxine, oi Maxine!

Long time no see

I heart mom

Before and after

Technique

Kosmetiikkaostoksia

Saatoin sortua...

Rebekka respakoira

Iittala Satumetsä

Kattolampun erikoisuus

Muuttamisen ihanuus. Not.

Kiirettä, kiirettä

An adventure called life

MYYNNISSÄ!! Guess -laukku & Sixtyseven -korkkarit

Crocotiilicroc

B. JB.

Mission impossible - help needed!

Sympatiaa

Asos + Chanel = :O

How nice

Christmas presents from me to me

What was that which went by? Oh, that was Christmas

Merry Christmas...

Vin Diesel with helium voice

Bunny Suicides

Maailman paras koiran lelu

Hei herra deejii, laita levy soimaan, part I

Kuulumisia

HooCee ♥ it

"Ten, nine, eig...ht, sev... ZZzZzZZZzz...."

huokaus